Aurinkoenergia? Viisi faktaa, miksi se kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan

Kannattaako aurinkoenergian teollinen rakentaminen Suomeen? Onko rakentaminen kovin työlästä? Miten aurinkopuistot vaikuttavat ympäröivään luontoon? Entä, mistä päin maailmaa löytyy aurinkoenergian hyödyntäjien kärkimaat? Jos vastaukset edellä oleviin kysymyksiin eivät ole entuudestaan tuttuja, voivat ne jopa yllättää. Kokosimme yhteen viisi faktaa aurinkoenergiasta, jotka puhuvat puolestaan.   1. Laitoksen rakentaminen on nopeaa ja yksinkertaista Aurinkoenergian etuina ovat sen […]

Kannattaako aurinkoenergian teollinen rakentaminen Suomeen? Onko rakentaminen kovin työlästä? Miten aurinkopuistot vaikuttavat ympäröivään luontoon? Entä, mistä päin maailmaa löytyy aurinkoenergian hyödyntäjien kärkimaat?

Jos vastaukset edellä oleviin kysymyksiin eivät ole entuudestaan tuttuja, voivat ne jopa yllättää. Kokosimme yhteen viisi faktaa aurinkoenergiasta, jotka puhuvat puolestaan.

 

1. Laitoksen rakentaminen on nopeaa ja yksinkertaista

Aurinkoenergian etuina ovat sen nopeus ja skaalautuvuus. Keskimäärin aurinkovoimala nousee prosessin aloittamisesta sähköä tuottavaksi laitokseksi 2–3 vuodessa. Suomessa ja Ruotsissa tahti on vielä tätäkin nopeampi – uusi voimala nousee toimintavalmiuteen jopa 1–2 vuodessa, tyypillisesti nopeamman lupaprosessin ansiosta.

Aurinkovoiman rakentaminen on hyvin standardisoitua, teknologisesti yksinkertaista ja rakentamisen sekä käytön riskit ovat pieniä. Aurinkovoimala näkyy ja kuuluu vähemmän kuin useimmat vaihtoehtoiset energiantuotantolaitokset. Siksi se harvemmin aiheuttaa valituksia.

2. Aurinko- ja tuulivoima tukevat toisiaan

Aurinko- ja tuulivoima eivät sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin tukevat toisiaan. Aurinko- ja tuulienergiaa syntyy yleensä parhaiten eri vuorokauden- ja vuodenaikoina, jolloin niiden yhdistelmä mahdollistaa tasaisemman jatkuvan energiantuotannon.

3. Biodiversiteettiä voidaan tukea

Myös biodiversiteetin kannalta aurinkovoimala on lempeä: pörriäiset voivat pörrätä rauhassa, voimala-alueilla voi olla kukkaketoja ja eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan.

Kun aurinkovoimala 30–40 vuoden kuluttua saavuttaa käyttöikänsä pään, on aurinkovoimala-alueen palauttaminen ennalleen myös helpompaa, sillä sen rakentaminen on kevyempää ja se jättää vähemmän jälkiä luontoon kuin raskaammat voimalaitokset.

4. Aurinkoenergiaa on saatavilla kaikkialla maailmassa

Vaikka aurinko ei pohjolassa paistakaan yhtä paljon kuin päiväntasaajalla, on aurinkovoiman teollinen rakentaminen silti kannattavaa myös Suomessa. Aurinkoenergia onkin loistava paikallinen vaihtoehto aina päiväntasaajalta VaasaSavonlinna-akselille saakka.

Suhteessa tuulivoimaan aurinkovoimalaitos tuottaa vähemmän sähköä asennettua megawattia kohden, mutta toisaalta myös investointikustannus on vastaavasti pienempi.

5. Maailmalla aurinkoenergian hyödyntäjien kärkijoukoissa on mm. Iso-Britannia

Uusiutuva energia (aurinko-, tuuli-, biomassa- ja vesivoima) ylitti Iso-Britanniassa fossiiliset polttoaineet energian päälähteenä jo vuoden 2020 lopussa. Tuoreimmat lukemat osoittavat, että uusiutuva energia kattaa 43 % ja fossiiliset polttoaineet 38 % Iso-Britannian energialähteistä.

Vaikka auringon määrä on Iso-Britanniassa eteläisiin verrokkimaihin verrattuna vähäisempää, aurinkoenergia on Iso-Britannian kolmanneksi suurin uusiutuvan energian lähde, heti tuulivoiman ja biomassan jälkeen. Lisäksi on arvioitu, että maassa jopa 900 000 kotitaloutta hyödyntää omia aurinkopaneeleja, joiden energian tuotto vaihtelee etelästä pohjoiseen sijainnin mukaan. Iso-Britannia saavutti 14,6 GW:n aurinkoenergiakapasiteetin joulukuun (2021) lopussa, josta Solar Energy UK:n mukaan yli 5 GW oli kattopaneeleja.

Iso-Britannian hallituksen julkaisemat lukemat osoittavat, miten paljon aurinkoenergian määrä on maassa kasvanut vuosikymmenen aikana: vuonna 2011 aurinkoenergian osuus oli vain noin 1 % kokonaisenergiantuotannosta, kun vuonna 2020 se oli jo 28 %.