Mika Räsänen
Maailmanlaajuisen aurinkosähkön tuotannon kasvu on ollut lähes eksponentiaalista vuodesta 1992 vuoteen 2020. Tänä aikana aurinkosähkön tuotanto on muuttunut pienestä puuhastelusta erääksi sähköntuotannon valtavirroista. Aurinkoenergian kasvun odotetaan edelleen vain kiihtyvän. Esimerkiksi tänä vuonna uutta kapasiteettia ennustetaan kytkettävän sähköverkkoihin globaalisti yli 140 gigawattia, jolloin kasvua tulisi jälleen lähes 15 prosenttia vuodesta 2019 [1]. Samalla keskeisten aurinkosähkön tuotannon komponenttien hinnat ovat romahtaneet lähes 90 % alle vuosikymmenessä, aurinkosähkön tuotannosta on tullut markkinaehtoista toimintaa ja useimmat maat ovat luopuneet sen tukemisesta esimerkiksi syöttötariffin kautta.
Aurinkoenergialiiketoiminta on yksinkertaista ja ennustettavaa – sähköä myydään joko markkinahintaan tai pidempiaikaisilla sopimuksilla
Aurinkoenergia on myös laitoksen omistajan eli tyypillisesti sijoittajan kannalta kassavirtaa tuottavana sijoituskohteena helppo ja yksinkertainen. Laitoksen tuotto muodostuu sähkön myynnistä joko tuntikohtaiseen markkinahintaan tai pidempiaikaisilla vuosiakin kestävillä sopimuksilla. Lisäksi sijoittaja pääsee sijoituksellaan tyypillisesti kiinni aurinkopuistosta palautuviin kassavirtoihin jo alle vuodessa. Aurinkoenergiaan tuotantoon sijoittaminen on sijoittamista yksinkertaiseen kohteeseen yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa sijoitusympäristössä.
Laitosinvestoinnissa aika sijoituksesta palaaviin kassavirtoihin on todella lyhyt. Esimerkiksi Euroopassa, yhden megawatin rakennuskustannus on noin 10 MW:n kokoisessa laitoksessa arviolta 750 000 – 780 000 €/MW. Laitoskapasiteetti alkaa tuottaa heti noin puolen vuoden rakennusvaiheen jälkeen. Eteläisessä Euroopassa sähkön myynnistä saadut tulot, joista on vähennetty laitoksen kulut, ovat ennen poistoja ja veroja noin 90 000 €/MW vuodessa. Poistojen vuoksi tämä rahasumma on laitoksen ensimmäisinä vuosina lähes kokonaan käytettävissä lainan hoitoon tai jaettavaksi omistajille. Liiketoiminta on todella yksinkertaista ja ennustettavaa ja palautuvista kassavirroista pääsee nauttimaan jo alle vuodessa.
Aurinkoenergia on yksi parhaista keinoista pienentää hiilijalanjälkeä
Hyvän ja vahvan kassavirran lisäksi aurinkosähköllä on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Käytännössä ilman aurinkoenergian tuotantoa meidän olisi globaalisti erittäin vaikeaa päästä tavoiteltuihin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin.
Energian tuotannon päästöjä mitataan hiili-intensiteettinä, joka ottaa huomioon myös muut kasvihuonekaasupäästöt kuten tyypillisesti metaani- ja typpioksidipäästöt. Yksikkönä on hiilidioksidiekvivalentti tuotettua energiamäärää kohti laskettuna eli esimerkiksi gC02/kWh. Päästöt lasketaan aina koko laitoksen elinkaaren ajalta eli mukana on myös komponentit ja rakentaminen, mahdollinen raaka-aineiden kuljetus ja kierrätys.
”Aurinkosähkön tuotannolla aikaansaatu päästöjen vähentyminen sähkön tuotannossa on yli kymmenkertainen maakaasunkin verrattuna.”
Tällä hetkellä Euroopassa tyypillisimmillä energian tuotantotavoilla kasvihuonepäästöt ovat esimerkiksi hiilivoimalaitoksen osalta keskimäärin n. 1.000 gC02/kWh, maakaasulla 461 gC02/kWh ja esimerkiksi Korkian aurinkovoimaloilla n. 45 gC02/kWh. Aurinkosähkön tuotannolla aikaansaatu päästöjen vähentyminen sähkön tuotannossa on yli kymmenkertainen maakaasunkin verrattuna.
Kirjoittaja Mika Räsänen on Korkian sijoitusjohtaja. Hän on toiminut yli 25 vuotta sekä pääomasijoittajana että energiateollisuudessa.
Korkia on perustanut uuden aurinkoenergiarahaston, joka sijoittaa rakennettaviin aurinkovoimalaitoksiin pääasiassa Espanjassa ja Portugalissa. Rahaston tavoitteena on tuottaa sijoittajille tasaista 3-4 %:n vuosittain maksettavaa kassavirtaa ja rahaston tuottotavoite maltillisella riskitasolla on 6-8 % p.a.* Korkialla on vahva kansainvälinen aurinkoenergiaosaaminen. Solmitut sopimukset nostavat Korkian hallinnoiman aurinkoenergialaitosten kannan tulevina vuosina lähes 500 megawattiin, mikä tekee yhtiöstä Euroopan mittakaavassa merkittävän toimijan.
*Laskelmat ovat Korkian omia arvioita, joiden toteutumisesta ei ole takeita.
[1] IHS Markit, January 7th 2020