Mika Räsänen
Aurinkoenergiavoimalaitoksen, kuten tuulivoimankin, merkittävin ympäristövaikutus perustuu energiantuotannon raaka-aineettomuuteen. Aurinkoenergiantuotannossa ei tarvita raaka-aineita eikä niihin liittyvää logistiikkaa, vaan energiaa tuotetaan puhtaasti auringon säteilyn energiasta.
Aurinkoenergiantuotannon toinen merkittävä ympäristöä säästävä ja ekologisesti kestävä vaikutustekijä on voimalaitosten sijoittaminen jättömaille. Laitokset kannattaa rakentaa paikoille, joille ei ole muuta käyttöä. Aurinkoenergiantuotanto ei tarvitse käytettävältä maa-alalta muuta kuin esteettömyyttä, varjottomuutta päiväaikana ja mahdollisuutta sijoittaa laitos siten, että aurinkopaneelimoduulit voidaan suunnata kohti etelää.
Taloudellisestikaan aurinkovoimalaa ei kannata sijoittaa paikkaan, jolla voisi olla taloudellista arvoa, kuten esimerkiksi maanviljelysmaalle. Aurinkoenergiavoimalaitos tarvitsee tyypillisesti useita hehtaareita tai kymmeniä hehtaareita maa-alaa ja esimerkiksi maanviljelysmaan käytöstä maksettava joutomaata korkeampi hinta tai maanvuokra laskisi myös laitoksen kannattavuutta. Pääsääntöisesti viljelysmaa on liian arvokasta käytettäväksi aurinkoenergian tuotantoon.
Laitoksien ympäristövaikutukset tulevat aina kokonaisvaltaisesti arvioitua laitoksen rakennuslupaan vaadittavassa ympäristövaikutusten arvioinnissa (hankkeen YVA-menettely). Pääsääntöisesti YVA-menettely perustuu Euroopassa eurooppalaiseen direktiiviin, kansallisiin lakeihin ja mm. Espanjassa lisäksi vielä aluehallinnon tarkempiin määräyksiin. Aluehallinnon määräykset voivat sisältää esimerkiksi EU- ja kansallista lainsäädäntöä tarkentavia vaatimuksia arkeologisten vaikutusten selvittämiseen.
Pääsääntöisesti YVA-menettelyssä otetaan huomioon maankäyttö, maankäytön muutoksen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön (esim. hydrologiset vaikutukset), maaperän sopivuus aurinkoenergian tuotantoon, kulttuurilliset ja arkeologiset tekijät sekä vaikutukset esteettömyyteen, kasvistoon ja eläimistöön.
”Korkian Chilessä jo tuotannossa olevat aurinkoenergialaitokset pienentävät yli 100 000 tonnia CO2-päästöjä vuodessa ja tuottavat sähköä n. 50 000 kotitaloudelle.”
Aurinkoenergiahankkeiden ympäristövaikutusta voidaan tarkastella esimerkkien kautta. Esimerkiksi Korkian Espanjan Andalusian aurinkoenergialaitoksista Casabermejan (3,6 MW) 6 hehtaarin tontilla sijaitsee ainoastaan yksi puu. Lisäksi tontilla ei ole sadeveden lisäksi muuta kastelua, joten kuivuudesta johtuen tontti soveltuisi arvion mukaan lähinnä oliivien viljelyyn. Tontti sijaitsee 630 metrin korkeudessa kuivalla ylätasangolla.
Toinen Andalusian voimalaitos Guadixissa (7,3 MW) sijaitsee 1 060 metrin korkeudessa olevalla 17 hehtaarin tontilla. Tontilla ja sen ympäristössä kasvaa kitukasvuista metsää eikä sillä voi harjoittaa maanviljelystä alhaisesta vuotuisesta sademäärästä johtuen.
Aurinkoenergian suurin ympäristövaikutus tulee kuitenkin tuotannon syrjäyttämästä fossiilisesta energiasta eli öljyn ja hiilen käytön vähenemisestä. Korkian aurinkoenergiahankkeet sijaitsevat Chilessä ja Espanjassa. Näissä maissa aurinkoenergian tuotanto korvaa suoraan öljyn, hiilen ja kaasun käyttöä. Näitä fossiilisia polttoaineita käyttävän energiantuotannon osuus on kummassakin maassa n. 70–80 % kokonaistuotannosta.
Tällöin esimerkiksi Korkian Chilessä jo tuotannossa olevat aurinkoenergialaitokset pienentävät yli 100 000 tonnia CO2-päästöjä vuodessa ja tuottavat sähköä n. 50 000 kotitaloudelle. Vastaavat luvut Espanjan hankkeille (11 MW) ovat 14 000 tonnin CO2-päästöjen vähennys vuodessa ja sähkön tuotanto 6 600 kotitaloudelle.
Kirjoittaja Mika Räsänen on Korkian sijoitusjohtaja. Hän on toiminut yli 25 vuotta sekä pääomasijoittajana että energiateollisuudessa.