Aurinkovoiman tuotantokustannus Suomessa on kilpailukykyistä verrattuna Keski-Eurooppaan

Moni saattaa ajatella, että aurinkoenergiassa ei voi olla järkeä Suomessa – pimeän pohjolan perukoilla, jossa aurinko ei paista kuin kesällä, jos silloinkaan. Vastoin yleistä käsitystä auringon vuosittainen säteilymäärä on kuitenkin Suomen ”aurinkovyöhykkeellä”, eli länsirannikolla ja Etelä-Suomessa lähellä Keski-Euroopan tasoa. Esimerkiksi vuonna 2020 Raumalla auringon säteilymäärä oli 1027 kilowattituntia neliötä kohti, kun se Berliinissä oli 1175 kilowattituntia per neliömetri.

Aurinkoenergian tuotannon paikalliseen kustannukseen vaikuttaa auringon säteilyn lisäksi myös muut kustannukset, kuten esimerkiksi kustannus liittyä verkkoon ja maan kustannus. Suomessa maata on runsaasti ja verkkoinfrastruktuuri on kohtuullisen hyvällä tolalla, mistä johtuen auringolla tuotetun sähkön kokonaiskustannus on hyvinkin kilpailukykyistä Keski-Euroopan kanssa.

Euroopan vihreä siirtymä on Suomen aurinkoenergian kasvun veturi

Suomen aurinkoenergian iso kasvupotentiaali ei perustu siihen, että nykyinen sähkömarkkina tarvitsisi paljon lisää hiilidioksidivapaata sähköä. Kyse on enemmänkin siitä, että Euroopan vihreä siirtymä vaatii valtavat määrät vetyä ja vedystä tehtyjä jalosteita. Vihreän vedyn tuotanto kuluttaa paljon sähköä ja sen tuotanto hakeutuu maihin ja alueille, missä on runsaasti potentiaalia edulliselle uusiutuvalle sähköenergialle.

Suomella tätä potentiaalia on ja siksi meillä on kaikki edellytykset nousta vihreän energian tuottamisen suurvallaksi.  Esimerkiksi Fingridin laatimassa Sähköä tuotteeksi -skenaariossa Suomen sähkönkulutuksen on arvioitu yli kolminkertaistuvan – eli kasvavan melkein 200 TWh – seuraavan 20 vuoden aikana. Ja periaatteessa kasvu voisi olla paljon enemmänkin. 100 TWh sähkönkulutusta, mikä olisi noin puolet Fingridin skenaarioimasta kasvusta, voitaisiin kattaa esimerkiksi rakentamalla 25 GW uutta maatuulivoimaa ja 25 GW uutta aurinkovoimaa. Vertailun vuoksi: Korkian tavoitteena on kehittää aurinkovoimaa noin 1 GW Suomeen.

Aurinko ja tuulivoima tukevat toisiaan erinomaisesti

Minultakin on kysytty, että miksi rakentaa aurinkovoimaa, kun maatuulivoiman tuotantokustannus on edullisempi. On totta, että maatuulivoman tuotantokustannus on edelleen yleensä jonkin verran edullisempi, vaikka aurinkovoiman kustannukset ovatkin laskeneet merkittävästi viime vuosina. Ero ei kuitenkaan ole enää kovin suuri, vaan puhutaan normaalisti muutamista eurosta per tuotettu megawattitunti.

Tuotetun energian kustannus ei kuitenkaan ratkaise asiaa yksistään. On tärkeää huomata, että aurinkovoima ja tuulivoima täydentävät toisiaan erinomaisesti. Auringon ja tuulen tuottamaa energiaa syntyy usein eriaikaisesti sekä vuorokauden sisällä että esimerkiksi eri vuodenaikoina. Alla oleva kuva näyttää Korkian ja paikallisen hankekehittäjän yhdessä kehittämän Vasaman tuuli- ja aurinkopuiston tuotantojen jakautumisen eri kuukausille. Auringolla tuotettu sähkö kompensoi tuulivoiman kesää kohti laskevaa tuotantoa merkittävästi.

Uusiutuvaa sähköä käyttävän asiakkaan näkökulmasta voidaan ottaa esimerkiksi vaikka vihreää vetyä tuottava laitos. Jos vedyntuotannon sähköntarve olisi 50 MW ja se ostaisi sähköä 50 MW tuulivoimalaitokselta, niin vetyä pystyisi tuottamaan vain noin 37 % vuosittaisella käyttöasteella. Jos vetylaitos ostaisi sähköä tuulivoimalaitoksen lisäksi myös 50 MW aurinkopuistolta, niin käyttöaste voisi nousta jopa 10 prosenttiyksikköä. Vedyntuotantolaitoksen kannattaa siis ostaa sähköä myös aurinkopuistosta, vaikka se olisi hieman kalliimpaa, koska käyttöastetta saadaan nostettua merkittävästi.

Esimerkkinä Korkian hankkeista meillä on Kristiinankaupungissa kehitteillä 80 MW aurinkopuisto. Kristiinankaupungin tyyppisiä hankkeita tarvitaan Suomessa satoja – ja Suomessa onneksi tilaa riittää. 25 GW uutta aurinkoenergiaa vaatisi vain noin promillen Suomen kokonaispinta-alasta.