Useampi kuin joka neljäs tänä vuonna rekisteröity henkilöauto on ollut joko täyssähköinen ajoneuvo tai hybridi. Liikenteen sähköistyminen on nähtävissä myös hyötyajoneuvojen puolella. Muualla Euroopassa isoista tilauksista sähkökuorma-autoille on saatu lukea uutisista jo jonkin aikaa. Vastaavaa kysyntää tullaan näkemään myös Suomessa, kun logistiikkatoimijat pyrkivät kohti omia hiilineutraalisuustavoitteitaan.

Sähköautot lisääntyvät siis vauhdilla Suomen maanteillä ja määrän moninkertaistuminen luo uudenlaisia tarpeita esimerkiksi latausinfrastruktuurille. Mikä on kuntien rooli tässä kehityksessä?

 

Pirkkalan kunta on yksi sähköistymisen edelläkävijöistä Suomessa

Kun tarkastellaan sähköautojen osuutta ajoneuvoista kunnittain, on Pirkkalan kunta yksi sähköistymisen edelläkävijöistä Suomessa. Keskeisenä tavoitteena Pirkkalassa on ollut muodostaa syvällinen ymmärrys siitä, mitä uusia vaatimuksia liikenteen sähköistyminen tuo 2020-luvulla sekä miten kehitykseen voidaan valmistautua. Syksyn aikana Korkia yhdisti voimansa Rejlersin kanssa auttaakseen Pirkkalaa varautumaan sähköistyvän liikenteen tuomiin muutoksiin.

Saattamalla yhteen Korkian tuntemuksen sähköisen liikenteen markkinan kehityksestä sekä Rejlersin tuntemuksen sähköinfrasta, haimme vastauksia lukuisiin kunnan näkökulmasta kriittisiin kysymyksiin. Näihin lukeutuvat liikenteen sähköistymisen käytännön muutokset kunnan näkökulmasta, muutoksen vauhti vuoteen 2030 mennessä, muutoksen edellyttämät varautumistoimenpiteet ja niiden aikataulu sekä tarvittavat investoinnit. Haastattelimme projektia varten Pirkkalan elinkeinoelämän toimijoita erityisesti kaupanalalta ja logistiikasta, minkä lisäksi keräsimme näkemyksiä kunnan omilta toimijoilta.

 

Hiilineutraalisuustavoitteet ja direktiivit asettavat varautumisen minimivaatimuksia kunnille

Yleisesti sähköisen liikenteen markkinakehitystä ohjaavat vahvasti EU:n ja valtioiden hiilineutraalisuustavoitteet, mutta viime aikoina myös yritystason hiilineutraalisuustavoitteet ovat ohjanneet ajoneuvohankintoja. Muita ohjaavia tekijöitä ovat muun muassa ajoneuvovalmistajien sitoutuminen sähköisiin käyttövoimiin, teknologiakehityksen laskeva vaikutus hintoihin, kasvava ajoneuvotarjonta ja latausinfrastruktuurin kehitys. Kuntien näkökulmasta edellä mainittujen lisäksi mm. vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan AFI-direktiivin päivitys sekä puhtaiden ajoneuvojen direktiivi ovat mielenkiintoisia seurannan kohteita varautumisnäkökulmasta. Laki rakennusten varustamisesta latauspisteillä luo myös omat vaatimuksensa, joihin kuntien on vastattava.

 

Kuntien pohdittava rooliaan – lainsäädännön edellyttämät latauspisteet vai paikallisen elinkeinoelämän edellytysten tukeminen?

2020-luvun aikana niin sähköisten henkilöautojen kuin hyötykäyttöajoneuvojen määrä tulee moninkertaistumaan. Kuntien näkökulmasta tämä edellyttää investointeja esimerkiksi latauspisteisiin. On päätettävä, millä tavoin latauspisteitä hankitaan, millaisella aikataululla sekä minne niitä olisi hyvä sijoittaa. Samalla on mietittävä, millä tavoin kuntana halutaan tai ylipäätään voidaan tukea liikenteen sähköistymistä. Hankitaanko lainsäädännön edellyttämät latauspisteet vai voidaanko samalla tukea myös paikallisen elinkeinoelämän tekemistä ja edellytyksiä?

 

Työn tuloksena tiekartta tulevaisuuteen varautumiseksi

Muuttujia on tosiaankin monia. Projektimme avulla Pirkkalan kunta sai eväitä ja tiekartan sille, miten resursseja kannattaa kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti tulevaisuuteen varautumiseksi. Muidenkin kuntien olisi hyvä tehdä vastaavanlaista pohdintaa omasta roolistaan sähköistyvässä yhteiskunnassa.

 

Lähteet:
Traficom (2021)

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.