Ympäristöministeriö on vuodesta 2016 koordinoinut kansallista Puurakentamisen ohjelmaa. Tavoitteena on mm. lisätä puun käyttöä rakentamisessa, kasvattaa hiilivarastoja sekä edistää niin puurakentamisen teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa kuin kansainvälistä kilpailukykyä.
Puurakentamisen ohjelmaa on jäljellä kaksi vuotta. Loppukauden kehittämiseksi teimme läpileikkaavan väliarvioinnin ympäristöministeriölle. Tavoitteena oli tarkastella ohjelmaa sekä tulevaisuuden puurakentamisen näkymien että menneen kehityksen valossa.
Metsästä pilvenpiirtäjiin – puurakentaminen teollistuu nopeasti
Suomessa puurakentamisen kehittämisohjelmilla on pitkä perinne, ja kansalliset vahvuutemme ovat pientalojen ja loma-asuntojen rakentamisessa ja viennissä. Puurakentamisen ohjelma kohtaa kuitenkin edeltäjiään erilaisen – hyvin teollisen ja globaalin, kasvumarkkinan. Puusta on tullut kerrostalojen ja infrastruktuurin materiaali. Kansainvälisissä uutisissa vilahtaa puisia satelliitteja ja akkujakin. Ajureita puurakentamisen nopealle globaalille kasvulle ovat mm. ilmastonmuutos ja puuhun liitetyt positiiviset design-, akustiikka- ja sisäilmaominaisuudet.
Puurakentamisen tilastoja tarkastelemalla voi nopeasti vetää johtopäätöksen, että olemme tässä uudessa markkinassa huolestuttavassa tilanteessa. Vientilukujen perusteella näin toki onkin. Vuosi 2019 oli ensimmäinen, jolloin Suomeen tuotiin enemmän puutaloja kuin meiltä vietiin arvolla mitattuna (TEM, 2020). Tilanne on erikoinen, olemmehan yksi maailman metsäisimpiä maita.
Sen sijaan laskevaa puun käytön osuutta Suomen rakentamisessa selittää sekä aloitettujen hankkeiden määrän aleneminen ylipäätään että rakenteellinen muutos suurempiin rakennuskohteisiin. Megatrendit kuten kaupungistuminen tuovat vivahteensa tilastoihin.
Puurakentamisen ohjelmalta odotetaan paljon
Ohjelman mahdolliset positiiviset vaikutukset eivät siis ainakaan vielä näy tilastoissa. Arviointihetkellä ohjelma oli käyttänyt noin 3,5 miljoonaa euroa puurakentamisen edistämiseen. Se on mm. tehnyt regulaatiotäsmennyksiä, lukuisia viestintämateriaaleja ja -tapahtumia sekä rahoittanut kymmeniä yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen kehityshankkeita puu- ja hybridirakentamisessa. Ohjelmassa onkin syntynyt merkittävä määrä tutkimustietoa ja viestintäaineistoja. Suuri osa on vapaasti hyödynnettävissä ministeriön hankeikkunassa.
Kuulimme arvioinnin aikana noin 64 puurakentamiseen kytkeytyvää asiantuntijaa. Mielenkiintoisimpia tuloksia oli, että lähes kaikissa keskusteluissa todettiin, että tilastoista huolimatta elämme parhaillaan kotimaisen puurakentamisen ”läpimurtohetkessä”. Puurakentamisen ohjelman nähtiin olleen keskeinen mahdollistaja tälle: se on puurakentamisen tietoisuuden lisääjä ja yhteiskunnallisen merkityksen signaloija. Palaute ohjelmalle oli pääosin varsin positiivista, vaikka luonnollisesti kehityskohteitakin tunnistettiin.
Erityisesti ohjelman henkilöstöä kiiteltiin vuolaasti. Sen koettiin antaneen merkittäviä käytännön eväitä puurakentamisen organisaatioiden päivittäiseen tekemiseen. Myös oma yhteistyömme ympäristöministeriön asiantuntevan hankeryhmän kanssa oli mutkatonta.
Olen ollut toteuttamassa useita valtionhallinnon toimenpideohjelmien arviointeja. Puurakentamisen ohjelman saama palaute oli omasta kokemuksestani jopa poikkeuksellisen positiivista. Erityisesti huomioiden, että tilastolliseen kehitykseen liittyy paljon myös huolta.
Jos jokin, se on selvää, että Puurakentamisen ohjelmalla on takanaan vahva alan tuki. Fokusoimalla tekemistään yhä ohjelman loppukaudella, sillä on käsissään kaikki menestyksen avaimet myös läpimurron näkyväksi tekemiseen – tilastoihin asti.
Koko arviointiraporttimme voit lukea täällä.
Lähteet:
Luke, 2020. Metsänomistus. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanomistus/.
TEM, 2020. Katsaus teolliseen puurakentamiseen – puuelementit. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162338/TEM_2020_16.pdf?sequence=1&isAllowed=y.