Korkia on tukenut Valiota tavoitteessa saavuttaa hiilineutraali maitoketju. Kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaminen edellyttää uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, toimijoiden ja toimialojen välistä yhteistyötä sekä maatalouden mahdollisuuksien näkemistä uudella tavalla.
Maatalouden osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin 12 prosenttia, josta maidontuotannon osuus on noin kolmannes. Viime vuosina päästöjen määrä on pysynyt jokseenkin vakiona, ja pitkällä aikavälillä laskenut johtuen rakennemuutoksesta ja väkilannoitteiden käytön vähenemisestä.
Verrattuna moneen muuhun sektoriin, maatalouden ja erityisesti maitoketjun päästöjen alentaminen nykytasosta on kuitenkin osoittautunut haastavaksi – naudan röyhtäykset itsessään tuottavat noin 500 litraa kasvihuonekaasuja päivässä. Myös alkutuotannon moniulotteinen luonne tekee päästöjen vähentämisestä vaikeaa, sillä yksittäisten toimenpiteiden sijaan tarvitaan monia erilaisia askelia, joista monen osalta teknologiaa ei vielä ole kehitetty tai se on yksittäisen tilan kannettavaksi liian kallis.
Valion hiilineutraalin maitoketjun ainutlaatuisuus syntyy suunnitelmallisesta toiminnasta vähentää päästöjä omassa tuotantoketjussa sisältäen erityisesti alkutuotantopään.
Samaan aikaan ilmastonmuutos korostaa Suomessa tuotetun lähiruoan tärkeyttä. Lisääntyvä kuivuus vähentää satoja kansainvälisesti, nostaa tuontiruoan hintaa ja toisaalta nojaa vahvasti lento- ja laivaliikenteeseen. Nykytoimilla viimeisten osuuden arvioidaan vuoteen 2050 mennessä olevan lähes 40 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Maa- ja puutarhatalous työllistää Suomessa noin 118 000 henkilöä yli 47 600 tilalla; näistä noin 5 000 on valiolaisia maitotiloja.
Valio on käynnistänyt määrätietoisen työn hiilineutraalin maitoketjun saavuttamiseksi keskittymällä erilaisten uusien päästöjä vähentävien teknologioiden tunnistamiseen ja kehittämiseen kumppanoitumisella ja talon omassa tuotekehityksessä. Valion hiilineutraalin maitoketjun ainutlaatuisuus syntyy suunnitelmallisesta toiminnasta vähentää päästöjä omassa tuotantoketjussa sisältäen erityisesti alkutuotantopään.
Tiettyjen aterioiden valmistamisen osalta elintarvikealan yritykset ovat kompensoineet päästöjä jo pitkään, mutta tämä toiminta on lähes poikkeuksetta perustunut metsityshankkeisiin kehittyvissä maissa. Todelliset elintarvikeyritysten johtamat ruokaketjun alkupäähän vaikuttavat toimenpiteet ovat olleet maltillisia.
Valion työssä on viimeisen vuoden aikana muun muassa määritelty hiilinieluja, tunnistettu metaanipäästöjä vähentäviä ruokintainnovaatioita ja navettateknologioita, pyritty lisäämään tuotantotilojen energiatehokkuutta ja otettu käyttöön biokaasua hyödyntäviä ajoneuvoja. Lisäksi keskeisimpänä toimenpiteenä Valio on kehittänyt maatiloiden lietelannalle käsittelyratkaisua ja siihen liittyvää laitosverkostokokonaisuutta. Ratkaisulla on merkittävä potentiaali tuottaa päästövähenemiä muuttamalla lietelannan nykyistä varastointia, käyttöä ja levitystä sekä korvaamalla väkilannoitteita ja fossiilisia polttoaineita.
Käsittelyratkaisu pohjautuu Valion vuonna 2017 patentoimaan keksintöön, jolla lietelannasta voidaan erottaa fosfori- ja typpilannoitejakeita sekä puhdasta vettä. Puhtaan veden erotus on merkittävä hyöty, joka tarjoaa maitotilallisille mahdollisuuden ravinteiden tehokkaaseen ja vesistövalumia vähentävään hyödyntämistapaan. Fraktiointiratkaisuun on lisäksi mahdollista yhdistää biokaasun tuotantoa, joka voidaan hyödyntää liikennekäytössä fossiilisten polttoaineiden korvaajana.
Haluamme Korkialla nähdä ennen kaikkea mahdollisuuksia ja haastaa ajattelemaan myös karjapohjaista maataloutta ratkaisukeskeisestä näkökulmasta.
Korkia on toiminut Valion tukena fraktiointiratkaisuun pohjautuvan biolaitosverkoston toimintamallin suunnittelemisessa. Tehtävänämme on ollut tuottaa tiedolla johtamiseen soveltuvaa markkinatutkimusta lannoite- ja biokaasumarkkinasta, tukea biolaitosverkoston toimintojen ja roolien määrittämisessä sekä arvioida erilaisten toteutusvaihtoehtojen riskejä ja mahdollisuuksia.
Itse haluamme Korkialla nähdä ennen kaikkea mahdollisuuksia ja haastaa ajattelemaan myös karjapohjaista maataloutta ratkaisukeskeisestä näkökulmasta. Voisivatko esimerkiksi maatalouden sivuvirrat ongelman sijaan toimiakin nopeana, yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaana ja sosiaalisesti kestävänä ratkaisuna puhtaaseen liikenteeseen siirtymisessä? Ja voisiko lietelantaylijäämiä hyödyntääkin fraktioimalla korvaamaan väkilannoitteita samalla vähentäen ravinnehuuhtoutumia Itämereen? Sekä maatalouden suljetun kierron lisäämisellä että liikenteen ja maatalouden yhdistämisellä on merkittävää vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.
*Maatalouden päästöihin koko Suomen päästöistä lasketaan metaani- ja dityppioksidipäästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä. Maankäyttösektorin päästöt eivät sisälly tunnuslukuihin.
Tilastojen lähteet: Tilastokeskus, Luke, Euroopan ympäristökeskus