Emma Salminen & Kaisa Manninen
Kotimainen ruoantuotanto on keskellä kustannuskriisiä. Elintarvikealan yritykset ovat epävarmoina aikoina ymmärrettävästi keskittyneet toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi olisi tärkeä muistaa myös tulevaisuutta turvaavien ratkaisujen merkitys. [1]. Voimakkaasti saturoituneilla kotimarkkinoilla kasvua voi hakea ainoastaan viennillä [2]. Nyt on siis oikea aika hyödyntää suomalaisen elintarviketeollisuuden vahvuuksia ja lähteä maailmalle.
Suomen elintarvikeviennin vision 2030 mukaan elintarvikesektorimme on kestävän kehityksen mukainen, elinvoimainen, innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. Ruokaprofiilimme pohjautuu maailmanlaajuisesti arvostettuihin tekijöihin, kuten puhtaaseen luontoon ja raaka-aineisiin sekä vastuulliseen tuotantoon [3]. Vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet ovat siten yksi selkeä mahdollisuutemme. Parhaimmatkin mahdollisuudet voivat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, jos haasteet koetaan liian suuriksi. Siksi selvitimme, mitkä ovat elintarvikealan yritysten näkökulmasta kolme suurinta haastetta viennin edistämiselle – ja miten nämä haasteet voitaisiin ratkaista.
Haaste 1: Elintarvikealalla on panostettu voimakkaasti kotimarkkinoille ja hyvätkin yhtiöt ovat olleet arkoja lähtemään tekemään vientiä
Ratkaisu: Vientiosaamisen ja -rohkeuden kasvattaminen
Vientiosaamisen kasvattaminen lähtee liikkeelle halukkuudesta ja rohkeudesta, mutta tätä täytyy tukea systemaattisella strategialla. On tehtävä suunnitelma, jossa on pohdittava ainakin: Mihin markkinat ovat menossa ja miksi? Miten meidän yrityksemme haluaisi olla niillä mukana? Mikä on juuri tämän tuotteen tai palvelun markkina nyt ja tulevaisuudessa? Mille markkinoille haluamme laajentua? Mitkä ovat yrityksemme resurssit laajentumiselle? Näin laajentumiseen saadaan fokusointia, eikä siinä ole enää kyse hullun rohkeasta hypystä tuntemattomaan vaan hyvin suunnitellusta strategisesta päätöksenteosta. MeEat on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa suomalaisesta osaamisesta rakennettiin systemaattisesti kansainvälinen brändi. Kansainvälistyminen vaatii toki investointeja ja siihen on haettavissa useita eri rahoitusvaihtoehtoja. Kerromme erilaisista rahoitusmahdollisuuksista mm. uutiskirjeessämme, jonka voit tilata täältä.
Haaste 2: Elintarvikeviennissä merkittävä painoarvo on raaka-aineilla ja alhaisen jalostusasteen tuotteilla
Ratkaisu: Jalostusarvon nostaminen ja korkean lisäarvotuotteiden viennin kasvattaminen
Raaka-aineviennin sijaan yritysten pitäisi nostaa tuotteidensa jalostusastetta päästäkseen kiinni kalliimpiin erikoistuotteiden segmentteihin. Ensin on kuitenkin tunnistettava oman yrityksen osaaminen ja tuotteiden vahvuudet, joista ponnistaa maailmalle. Käyttääkö yritys raaka-aineita, jotka maailmalla mielletään puhtaiksi ja aidosti vastuullisiksi? Millaisiin globaaleihin ruuantuotannon kestävyyshaasteisiin yrityksen tuotteilla olisi mahdollisuus vastata? Tuotekehitykset jalostusarvon nostamiseksi vaativat usein kuitenkin t&k-investointeja, jolloin erilaiset uudet ekosysteemipohjaisesti toimivat tuotekehitysalustat voisivat tarjota pienille yrityksille matalan investoinnin mahdollisuuksia. Esim. Lapin liitolle suosittelimme jalostusarvon kasvattamiseksi konttituotantoa, jonka perusajatuksena on tuoda pieni jalostuslaitos konttimuotoisena lähelle alkutuotannon yrityksiä ja raaka-aineita. Konttituotantoa voitaisiin hyödyntää usealla eri saralla, esim. alueen meijereiden kanssa keskusteltiin maitokonttiratkaisujen kehittämisestä pilottien avulla syrjässä olevien maitotilojen kanssa.
Haaste 3: Suomalaisten yritysten pieni koko ja elintarvikekentän pirstaleisuus
Ratkaisu: Suomalaisten yritysten on tehtävä tiivistyvää yhteistyötä päästäkseen maailmalle
Suomalaiset yritykset ovat pieniä maailman mittakaavalla, mutta meidän erityinen etumme on avoimuus ja tiivis yhteistyö. Näitä vahvuuksia olisikin tärkeä hyödyntää muodostamalla yritysten välisiä ekosysteemejä. Toimivan yhteistyömallin löytämisessä oleellista on luottamuksen synnyttäminen kumppaniyritysten kanssa ja taloudellisen kannattavuuden varmistaminen oikeanlaisen mallin turvin. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. Erilaisten verkostoitumistapahtumien ja koulutuspäivien avulla saadaan yrityksiä tuotua yhteen ja mahdollistetaan avoin tiedonjako eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi KIKE-hankkeen työpajat kokosivat elintarvikealan yrityksiä keskustelemaan kiertotalouden tuomasta kilpailukyvystä ja ilmastoviisaista vientituotteista.
Kaisa Manninen antoi käytännön neuvoja strategiseen suunnitteluun KIKE-hankkeen työpajassa 27.10.2022.
Rahoitusvaihtoehtoja viennin edistämiseen:
Business Finland: Tempo-rahoitus , Market Explorer -rahoitus
ELY-keskus: Yrityksen kehittämisavustus, Kansainvälisen kasvun kiihdyttämisohjelma pienyrityksille
Lähteet:
[1] Käkelä, Mikko. 18.11.2022. Viennin merkitys ruoka-alalle on tunnistettava laajemmin.
[2] Bröstrom, Nina. 2022. Elintarvikevienti kaipaa rohkeita tekoja. Ekonomi 3/2022.
[3] Business Finland. 2022. Elintarvikkeiden tuotanto-, vienti- ja markkinapotentiaali.
Elintarvikealan yritysten haasteiden kartoituksessa auttoi elintarvikeviennin konsulttiyhtiö Fennopromon toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja