Energia-ala muuttuu huimaa vauhtia – kuka pysyy muutosvauhdissa mukana?

Energia-ala muuttuu päätähuimaava vauhtia. Energiateollisuus päivitti tiekarttaansa poikkeuksellisesti jo vuoden jälkeen, päästöjen vähentyessä ennakoitua nopeammin. Tämä on hieno uutinen, sillä energiasektori on suurin yksittäinen CO₂-päästöjen tuottaja Suomessa ja vaikuttaa kiinteästi myös muiden sektorien toimintaan.

Uusiutuvaa sähköntuotantoa valmistuu ennätysvauhtia – kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan vuoden 2020 ennätyslukemista, eli noin 280 GW uutta asennettua sähköntuotantokapasiteettia maailmanlaajuisesti, tulee uusi normaali. Suomessakin uutta tuulivoimaa on rakenteilla noin 3,2 GW ja suunnitteilla 21,3 GW edestä, vaikka Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan asennettu kapasiteetti vielä vuoden 2020 lopussa oli 2,6 GW. Energiayhtiö Vapo muutti nimensä Neovaksi viestiäkseen nopeaa rakennemuutostaan, jossa tulevaisuudessa keskitytään viheralan tuotteisiin sekä ilman ja veden puhdistamiseen käytettävään aktiivihiileen. Vuodesta 2023 alkaen taloyhtiöt voivat muodostaa aurinkoenergian yhteiskäyttöön perustuvia energiayhteisöjä. Esimerkkejä on lukuisia.

Energia-alan murros muuttaa nyt perinteiset tavat tehdä bisnestä. Uusia liiketoimintalähtöjä on jo pitkään etsitty perinteisen sähkö-, lämpö- ja vesilaitostoimintojen kylkeen. Kaupunkienergiayhtiöiden tarjoamat sähköautojen lataustolpat ja talojen katolle asennettavat aurinkopaneelit ovat jo arkipäivää. Uudet toimijat puolestaan pyrkivät perinteiseen energiabisnekseen mukaan esimerkiksi tarjoamalla palveluja kiinteistöjen energiankulutuksen optimointiin. Molemmilla on omat vahvuutensa: Siinä missä energia- ja vesilaitoksilla on pitkä kokemus energia- ja vesivirtojen ohjaamisesta sekä optimoinnista, uusilla toimijoilla on ketterämmät toimintatavat ja siten paremmat mahdollisuudet tarttua uusiin ideoihin nopeasti.

Energia-alan muutoksessa on mahdollisuus. Toimintaympäristön suurten muutosten myötä liiketoiminta muuttuu pakostakin, joten nyt on otollinen aika luoda uusia toimintatapoja. Kannattaa valjastaa koko organisaatio tunnistamaan ja ideoimaan uusia kehitysaihioita sekä luoda uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Energia-alan muutoksessa on mahdollisuus. Toimintaympäristön suurten muutosten myötä liiketoiminta muuttuu pakostakin, joten nyt on otollinen aika aktiivisesti ideoida ja luoda uusia toimintatapoja.

Olemme Korkialla viimeisen vuoden aikana useammassa projektissa etsineet ja tunnistaneet uusia aihioita kiertotalouden ja energian saralla. Olemme luoneet kokonaan uusia konsepteja projekteissa, joissa katseet on siirretty perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelle – kuitenkin niin, että uudet mahdollisuudet kytkeytyvät organisaatioiden nykyisiin liiketoimintoihin. Uusia mahdollisuuksia on tunnistettu energia-alalla muun muassa palvelujen yhdistämisestä optimoiduksi kokonaisuudeksi sekä teknologian, resurssien, materiaali- ja energiavirtojen uudenlaisesta yhdistelemisestä.

Yhteistyö on tärkeä tekijä muutosprosesseissa. Voittavia konsepteja ei luoda yksin siiloissa, vaan usean toimijan yhteistyöllä. Olemmekin tunnistaneet projekteissa mahdollisia yhteistyökumppaneita perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta ja auttaneet yhteistyön rakentamisessa. Lisäksi olemme pystyneet ehdottamaan soveltuvia tukimuotoja uusille hankkeille sekä auttamaan rahoituksen hakemisessa.

Energia-alan hurja muutosvauhti tarkoittaa, että nyt on erinomainen aika siirtää katse eteenpäin. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi siitä, että oman yrityksen ja lähellä toimivien nykyisten tai mahdollisten yhteistyökumppaneiden ideat kerätään ja käydään läpi. Yleensä ideoita löytyy jo valmiiksi organisaation sisältä, niitä saattaa ilmetä niin virallisimmissa kuin epävirallisimmissakin “kahvipöytäkeskusteluissa”. Harmillisesti ideat tuppaavat usein jäämään sinne. Toinen kompastuskivi on se, ettei ole aikaa ideoiden priorisointiin ja eteenpäin työstämiseen. Ideat saattavat olla liian hajallaan, yhteistyömallien luominen liian hankalaa, ja niin edelleen.

Nyt on kuitenkin syytä pelata korttinsa oikein tulevaisuutta silmällä pitäen, ja hyödyntää kestävän kehityksen mukaisiin investointeihin virtaavat tuet. Kannattaa pitää silmällä esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitushakua, joka aukeaa syksyllä ja sopii erinomaisesti energiamurrokseen liittyviin uusiin hankkeisiin!

Kirjoittaja Elina Seppä työskentelee Korkialla analyytikkona ja innostuu erityisesti projekteista, joissa luodaan energia-alan tulevaisuutta. Työn lisäksi Elina innostuu tällä hetkellä scifi-kirjoista ja parveketomaattiensa kukkimisesta.

Lähteet:
Energiateollisuus ry (2020), Energia-alan vähähiilisyyden tiekartta: Energia-alan päästöt painuvat hyvin alas vuoteen 2030 mennessä
Tilastokeskus (2021), Tietoa kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä, niiden alueellisesta jakaumasta ja päästöihin vaikuttavista tekijöistä
International Energy Agency (2021), Renewable Energy Market Update 2021 – Renewable electricity
Suomen Tuulivoimayhdistys ry (2021), Suunnittelussa olevat hankkeet
Suomen Tuulivoimayhdistys ry (2021), Rakenteilla olevat hankkeet
Suomen Tuulivoimayhdistys ry (2021), Toiminnassa olevat & puretut voimalat
Vapo (2021), Vapon uusi nimi on Neova
Tekniikka & Talous, Tuula Laatikainen (2021), Aurinkoenergiaa yhteiseen käyttöön: Taloyhtiö voi perustaa energiayhteisön vuodesta 2023 lähtien