Julkisuudessa on viime aikoina esitetty arvioita siitä, onko energiatuotannossa globaalisti saavutettu CO2-päästöjen huippu. Esimerkiksi Bloomberg New Energy Finance (2021) arvioi, että sähköntuotannon päästöhuippu nähtiin vuonna 2018 uusiutuvien energiantuotantomuotojen kasvun ja hiilestä kaasuun siirtymisen myötä. Viime vuonna uusiutuva energia muodosti 80 % kaikesta asennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Viimeisen viiden vuoden aikana asennetun aurinkoenergiakapasiteetin vuosikasvu on ollut keskimäärin 27 % ja aurinkoenergia on ollut nopeimmin kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto.

Uusiutuva energiatuotanto dominoi asennettavaa sähköntuotantokapasiteettia

Eri arvioiden mukaan vuonna 2020 asennettiin uusiutuvaa energiaa ennätysmäiset 260-280 gigawattia. Määrä on merkittävä, sillä kansainvälisen uusiutuvan energian järjestö IRENA:n mukaan uusiutuva energia (260 GW) muodosti 80 % kaikesta asennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Aurinkoenergian osuus tästä oli 127 GW, tuulivoiman 111 GW ja jäljelle jäävän osuuden kapasiteetistä muodostivat vesivoima, bioenergia sekä geoterminen energia. Vuodesta 2015 alkaen uusiutuvan energian vuosittaiset dollarimääräiset investoinnit ovat olleet tasaisesti noin 300 miljardia dollaria vuodessa, mutta teknologisen kehityksen ja hintojen laskun myötä samalla rahalla asennettu kapasiteetti on kasvanut 13-kertaiseksi vuodesta 2004.

Aurinkoenergian globaali asennettu kapasiteetti vuoden 2020 lopussa oli IRENA:n mukaan yhteensä 707 GW. Kapasiteetin kehitys on ollut räjähdysmäistä oikeastaan koko 2000-luvun. Globaalisti aurinkoenergiakapasiteetti on lähes saavuttanut maailmanlaajuisesti asennetun tuulivoimakapasiteetin, jota vuoden 2020 lopussa oli yhteensä 733 GW. Viimeisen viiden vuoden aikana asennetun aurinkoenergian kapasiteetin vuosikasvu on ollut keskimäärin 27 %. Merituulivoiman kohdalla kehitys on ollut lähes yhtä nopeaa, mutta lähtötaso merituulivoiman asennetun kapasiteetin osalta on toki huomattavasti aurinkoenergiaa pienempi. Aurinkoenergia onkin ollut globaalisti nopeimmin kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto.

 

Kansainväliset aurinkoenergiamarkkinat valloitetaan markkinatuntemuksella

Asennetusta aurinkoenergiakapasiteetista Aasiassa on 57 % eli noin 406 GW, josta jopa 254 GW on Kiinassa. Kiinan etumatka muihin maihin onkin huomattava, sillä toiseksi suurimman yksittäisen aurinkoenergiamarkkinan eli USA:n asennettu kapasiteetti on vain 74 GW eli jo huomattavasti pienempi. Vastaavasti koko EU28-alueen asennettu kapasiteetti on yhteensä noin 151 GW. Euroopan johtaviksi aurinkoenergian markkinoiksi ovat nousseet Saksa (54 GW asennettua kapasiteettia), Italia (22 GW), Iso-Britannia (14 GW) sekä Espanja (12 GW).

Aurinkoenergia-asennuksissa on nähty paikoin todellisia buumeja. Esimerkiksi Vietnamissa oli vuonna 2018 noin 100 MW asennettua aurinkoenergiakapasiteettia, mutta valtion avokätisten tukien myötä määrä on noussut lähes 17 GW:iin vain kahdessa vuodessa. Valtioiden päästövähennystavoitteet ja uusiutuvan energian tuet ovatkin yleisiä markkinan kasvuajureita, yleisen energiankulutuksen kasvun ohella. Aurinkoenergiateknologia on myös kehittynyt niin, että se on monin paikoin kustannuksiltaan kilpailukykyisin uuden energiatuotannon muoto.

Vaikka kehitys on ollut positiivista tai jopa yltiöpositiivista, tulisi aurinkoenergiamarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista kiinnostuneiden muistaa markkinatuntemuksen merkitys. Muutokset valtion tuissa saattavat vaikuttaa markkinoihin nopeasti, kuten esimerkiksi Vietnamin tapauksessa. Toisaalta maan sisäisestikin saattaa olla suuria eroja kehityksessä. Tästä esimerkkinä mainittakoon Kanada, jossa lähes kaikki aurinkoenergiakapasiteetti keskittyy Ontarion provinssiin. Kanadassa tosin kasvun ennakoidaan osuvan erityisesti Albertan provinssiin, kun taas monissa muissa provinsseissa aurinkoenergian on vaikea kilpailla vahvaa vesivoimaa vastaan. Markkinoiden tuntemus on ensisijaisen tärkeää nopeasti kehittyvällä alueella, jotta ymmärretään muun muassa regulatiivinen kehitys, lupaprosessit, markkinoiden rakenne ja toimijat.

Aurinkoenergiamarkkinan voittokulku jatkuu

Nykyinen vuosittain asennettava kapasiteetti ei ole kuitenkaan vielä mitään verrattuna odotuksiin 2030-luvulla, sillä kansainvälinen energiajärjestö IEA on omassa Net Zero -tiekartan arviossaan esittänyt, että 2030-luvun jälkeen tarvittaisiin vuosittain jopa 600 GW:tä uutta aurinkoenergiakapasiteettia. Pitkällä tähtäimellä kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA:n 1,5 asteen lämpenemisen skenaario edellyttää, että nykyinen aurinkoenergiakapasiteetti 20-kertaistuu 2050 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että nykyisestä noin 707 GW:stä päästäisiin noin 14 000 GW:n aurinkoenergiakapasiteettiin. Paljon on siis vielä tehtävää.

 

Lähteet:
International Renewable Energy Agency (2021), Renewable Capacity Statistics 2021
Bloomberg New Energy Finance (2021), BNEF Executive Factbook
International Renewable Energy Agency (2021), World Energy Transitions Outlook – 1.5° C pathway
International Energy Agency (2021), Net Zero by 2050 – A Roadmap for the Global Energy Sector

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.