13.12.2016
Kaikkialle ulottuva digitalisaatio haastaa perinteiset liiketoimintamallit ja toimijat myös liikennesektorilla, mutta samaan aikaan uudet teknologiset ja taloudelliset innovaatiot muuttavat liikkumista kokemuksellisempaan suuntaan. Myös kuluttajien tarpeet ja ostokäyttäytyminen ovat murroksessa luoden ketterille alan edelläkävijöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kauppalehti totesi 10.11. julkaistussa jutussaan: ”Suomalaisille tärkeä kriteeri auton ostossa on se, että kulkupelillä pääsee mökille. Nykyisilläkin sähköautoilla pääsee keskimääräisen 90 kilometrin mökkimatkan, mutta perillä auto pitää pystyä lataamaan.” Onko siis syy sähköautojen alhaiseen suosioon syvälle juurtunut mökkikulttuuri?
Ei, ei ole. Suurin syy on vielä tällä hetkellä vastaavaa polttomoottorimallia korkeampi hinta. Tärkein auton ostoon liittyvä kriteeri suomalaisten keskuudessa on hinta ja vaikka sähköauto maksaa itsensä takaisin alhaisempina käyttökuluina viidessä vuodessa, tuntuu ylimääräinen alkuinvestointi liian suurelta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Sähköauton korkeampi hinta on pitkälti selittynyt kalliilla akuilla (osuus auton hinnasta noin 1/3) ja alhaisilla tuotantomäärillä, minkä takia massatuotannon mittakaavaedut ovat jääneet saavuttamatta. Akkujen hinnat ovat laskeneet dramaattisesti viimeisten vuosien aikana ja useiden arvioiden mukaan hinnat laskevat jopa 20 % vuosittain saavuttaen kriittisen 100$/kWh rajapyykin 2020-luvun alkupuolella. Samaan aikaan autojen massatuotannon mukanaan tuomat mittakaavaedut laskevat autojen tuotantokustannuksia 25 – 50 %. Esimerkiksi dieselskandaalissa ryvettynyt Volkswagen on ilmoittanut tuovansa Golfin hintaisen, mutta sisätiloiltaan Passatin kokoisen 600 kilometrin toimintasäteen omaavan sähköautonsa markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Muut toimijat ehtivät markkinoille huomattavasti tätä ennen tuoden 2. sukupolven mallit markkinoille 2017 – 2018.
Sähköautojen hinnat laskevat vuoteen 2022 mennessä lähes polttomoottoriautojen tasolle, mutta miten on toimintasäteen laita? Suomessa 80 % päivittäisistä ajosuoritteista henkilöautoilla on alle 50 km, minkä taittaa useaan otteeseen jo nykyisellä Nissan Leafilla. Seuraavan sukupolven ”kansansähköautot” kulkevat realistisissa Suomen olosuhteissa yli 300 km, joten työ- ja ostosreissut taittuvat kepeästi yhdellä latauksella. Samaan aikaan pikalatausasemia nousee maanteille kiihtyvään tahtiin. Tästä johtuen alkavat yli 300 kilometrin mökkimatkatkin olla täysin mahdollisia myös sähköautoilla.
Mökkikulttuuri ei tule Suomessa kuihtumaan nuorempien sukupolvien ottaessa haltuun yhä suuremman osan mökeistä. Se muuttuu nuorempien sukupolvien päivittäessä mökkejä vastaamaan tarpeitaan ja toiveitaan. Samaan tapaan kuin astianpesukone tai juokseva vesi kuuluvat nuorempien sukupolvien ”mökkimukavuuslistalle”, tulee myös sähköauton lataus 2020-luvulla itsestäänselvyydeksi useimmilla mökeillä. Latauksen mahdollistamisen lisäkustannus on olematon suuremman remontin tai uusrakentamisen yhteydessä, eikä normaalin Schuko-pistorasian varaan asennettu lastauspiste nykyisellään satasia enempää kustanna, joten taloudellista kysymystä latauspisteestä ei saa. Toivottavasti johtavat mökki- ja talovalmistajat ottavatkin tulevaisuuden tarpeet huomioon hyvissä ajoin ja tarjoavat mökkipaketin kylkeen option latauspisteen asennuksesta. Kyllä se sähköauto sinne saunamakkaran ja takkatulen sekaan hyvin mahtuu, kunhan puitteet ovat kunnossa.
Tämä artikkeli on osa Eeran juttusarjaa, jossa keskustellaan liikenteen digitalisaatiosta ja alan murroksesta.