Suomen sähkön- ja kaukolämmöntuotannon investoinnit ovat jo viime vuosina keskittyneet uusiutuviin ja päästöttömiin tuotantomuotoihin. Tällä hetkellä kaukolämmöntuotannosta hiilineutraalia on n. 40 % (Lähde: Energiateollisuus, Kaukolämmön vuositilastot 2017) ja loputkin pitäisi muuttaa hiilineutraaliksi seuraavina kahtena vuosikymmenenä.

Siirtyminen kohti hiilineutraalisuutta tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan erityisesti sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotantoon. Yhteistuotannon lämpövoimaosuudesta suurin osa tuotetaan edelleen kaasulla, hiilellä ja turpeella. Tällä hetkellä kaukolämpöä tuotetaan hiilellä noin 5 TWh, joka vastaa lähes 600 MWh:n tuotantoa eli yli 200 tonnia hiiltä vuoden jokaisena tuntina.

Hiilen ja kaasun käyttäminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on yleistä erityisesti suurissa kaupungeissa. Jo nyt tiedetään, että suuria keskitettyjä yhteistuotantolaitoksia ei voida korvata vastaavilla laitoksilla jo pelkästään logistisista syistä. Esimerkiksi puupelleteistä saatava energia per kuutiometri on murto-osa hyvälaatuisen hiilen energiatiheydestä.

Helsingin Salmisaaren voimalaitoksen siirtyminen käyttämään kokonaan puupellettejä vaatisi n. 200 täysperävaunukuormaa päivässä, eli rekan Länsiväylälle noin 8 minuutin välein ympäri vuorokauden.

Nykyisten hiilellä toimivien yhteistuotantolaitoksien energiasaannin korvaaminen esimerkiksi kokonaan puupelleteillä vaatisi nykyisille laitoksille rekkaliikenteen, joka tukkisi alueen liikenneväylät suurten laitosten ympäristössä. Esimerkiksi Helsingin Salmisaaren voimalaitoksen siirtyminen käyttämään kokonaan puupellettejä vaatisi n. 200 täysperävaunukuormaa päivässä, eli rekan Länsiväylälle 7 – 8 minuutin välein.

 

Ratkaisu yli kahden miljoonan suomalaisen kaukolämmöntarpeeseen on jatkossa hajautetussa kaupunkienergiassa

Hajautetut ja nykyistä pienemmät laitokset voidaan sijoittaa sekä kaukolämpöverkon, lämmöntuotannon että liikenteen kannalta sopiviin paikkoihin. Samalla voidaan ottaa paremmin huomioon suurten kaupunkien kasvu ja uusien rakennuksien kaukolämmön tarve.

Keskitetyistä laitoksista luopuminen ja hajautetun tuotantokapasiteetin rakentaminen asettavat erityisesti kuntaomisteiset energiayhtiöt vaikeaan tilanteeseen. Tuotannon muutos vaatii merkittäviä investointeja, sillä korvattavaa keskitettyä tuotantokapasiteettia on paljon. Nämä uudet investoinnit leikkaavat energiayhtiöiden mahdollisuutta jakaa omistajilleen tuloa seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä.

Monissa energiayhtiöitä omistavissa kaupungeissa tämä tulovirtojen väheneminen aiheuttaa paineita verojen ja palvelujen maksujen korotuksiin. Esimerkiksi, jos Helsingin Salmisaaren voimalaitokset korvattaisiin hajautetuilla ratkaisuilla, rakennettavaa uutta lämpökapasiteettia olisi 300 MW:a. Tämä vastaisi arviolta 150–200 milj. euron investointia uusin kapasiteetiltaan pienempiin ja hajautettuihin lämpövoimaloihin, mikä on merkittävä leikkaus kuntatalouteen.

Lämmöntuotannon murros tarjoaa energiayhtiöille, kunnille ja infrastruktuuriin sijoittaville institutionaalisille sijoittajille uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.