Emma Salminen, Kaisa Manninen, Inka Lappalainen
Osallistuimme pari viikkoa sitten ympäristöministeriön kiertotalouteen keskittyneeseen Epävarmuuden ajasta hyvän kiertoon -tapahtumaan. Tapahtuma herätti paljon ajatuksia siitä, missä kiertotalouden tämänhetkinen tilanne tällaisena epävarmuuden aikana on ja miten kiertotalous voisi auttaa kriisien läpi. Alustuspuheenvuoroissa korostui etenkin käytännön etujen nostaminen kiertotalouden ohjaukseen. Kokosimme tähän ajatuksiamme.
Kiertotalous biodiversiteetin ajurina
Vahva sanoma tapahtumassa oli, että kiertotalouden tai kestävän kehityksen toimet laajemminkaan eivät voi keskittyä vain päästöjen vähentämiseen ja sitä kautta vain ilmastoon vaan toimien tulee keskittyä myös biodiversiteettiin kuten mm. Joss Blériot Ellen MacArthur -säätiöstä ja Stientje van Veldhoven – World Resources Institutesta muistuttivat. Myös ympäristöministeri Maria Ohisalo peräänkuulutti Montrealin biodiversiteetti toimintasuunnitelmaa. Puhujat korostivatkin kiertotalouden vahvaa asemaa biodiversiteetin edistämisessä. Kun tuotteet kiertävät eikä uusia luonnonvaroja tarvitse tuotantoon aiemmassa määrin, myös biodiversiteetti säilyy. Biodiversiteettiin linkittyy vahvasti mitä kaikki puhujat korostivat eli ”what gets measured, gets done”. Siksi myös Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky korosti puheessaan, että yritysten vastuullisuuden ytimessä on tunnistaa sekä liiketoiminnassa että maantieteellisesti alueet, joissa heillä on suurin vaikuttavuus ja kohdistaa toimia niille alueille.
Korkia on tehnyt mm. uusiutuvan energian hankekehityksensä tueksi selvityksen aurinkoenergian biodiversiteettivaikutuksista ja tekee parhaillaan yhteistyötä maanomistajien kanssa vaikutusten huomioimiseksi tulevissa hankkeissaan.
Kuluttajien luottamus keskiössä kiertotaloudessa
Professori Eva Heiskanen Helsingin yliopistolta muistutti luottamuksen tärkeydestä kuluttajien osallistamisessa kiertotaloustoimiin. Heiskanen kuvaili, miten luottamus syntyy kanssakäymisissä eli luomme luottamusta uusiin asioihin sellaisten tahojen kautta, joihin olemme oppineet historian saatossa luottamaan. Siksi esimerkkien korostamisella ja viestimisellä on tärkeä rooli. Lisäksi luottamus syntyy sopimuksissa, kuten EU:n tekstiilistrategiasta, kiertotalousohjelmasta ja mm. EU:n sääntelystä. Kolmantena lähteenä luottamukselle Heiskanen mainitsi samanlaisuuden. Kuluttajat luottavat viestinnässä sellaisiin henkilöihin, joihin he kokevat samaistuvansa.
Osallistuimme myös pyöreän pöydän keskusteluihin, jossa aiheina olivat rakentaminen, tuotteet ja palvelut, sekä mineraalit ja raaka-aineet. Keskusteluja yhdistävänä viestinä on, että regulaation ja taloudellisten kannusteiden ohella tarvitaan ennen kaikkea toimialan osapuolten yhteistä tahtotilaa ja yhteistyötä, jotta innovatiiviset kiertotalouden ratkaisut saadaan kaupallistettua. Näin kiertotalouden markkinat alkavat laajemmin rakentumaan ja innovatiivisilla ekosysteemisillä kaupallisilla ratkaisuilla voi olla laaja-alaista vipuvaikutusta sääntelyn kehittymisen ohella.
Rakentamisessa keskiössä kiinteistöjen muuntojoustavuus ja materiaalikierto
Lähtökohtaisesti nähtiin, että kiertotaloudessa on vielä paljon mahdollisuuksia rakentamisen saralla sekä nykyisessä rakennuskannassa että uudisrakentamisessa. EU:n taksonomia tulee rahoituksen kautta ohjaamaan laajasti kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita entistä vastuullisempaan toimintaan. Kiertotaloutta tulisi vauhdittaa nykyisessä rakennuskannassa helpottamalla regulaatiota ja mahdollistamalla siten entistä paremmin kiinteistöjen konversioita uusiin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi toimistoista asunnoiksi. Samalla on kuitenkin huomioitava vastuukysymykset. Haasteena on myös ollut kiertotaloutta edistävien yhtenäisten laskentamallien puute (vrt. käden- ja jalanjälki) sekä kierrätettävien materiaalien standardien ja saatavuustietojen puute, mihin ollaan tuomassa helpotusta mm. digitaalisella materiaalipankilla. Muuntojoustavuuden ja monikäyttöisyyden sekä materiaalivalintojen tulisikin ohjata vahvemmin niin uudisrakentamisen tiukempaa sääntelyä kuin nykyisen rakennuskannan elinkaaren aikaista käyttöä mm. uusia palveluja ja poikkisektoraalisia liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä.
Korkian strateginen vastuullisuusanalyysi palvelee myös kiinteistö- ja rakentamisen sektoria muodostamaan vastuullisuudesta kilpailuetua huomioiden myös kiertotalouden innovatiiviset liiketoimintamahdollisuudet.
Tuotteiden ja palveluiden kiertotalouden edistäminen vaatii uusia innovaatioita
Tuotteiden ja palvelujen osalta nähtiin, että sääntelyä tärkeämpää on innovaatioiden tukeminen ja kannustaminen. Keskeisempiä keskustelunaiheita olivat palvelullistaminen, elinkaarisuunnittelu ja tuotteiden pitkäikäisyys, sekä huoltamisen kannusteet ja uudelleenkäyttö. Tuotteiden kierrättämistä tulisi tukea järkevällä sääntelyllä ja innovaatioilla, kuitenkaan unohtamatta sosiaalista ympäristöä. Keskustelua käytiin myös filosofisemmin siitä, miten kuluttaminen saataisiin vähennettyä uudelleen määrittelemällä tarpeita. Sääntelyn osalta esille otettiin Euroopan kestävien tuotteiden aloite ja kestävän kehityksen verouudistus.
Suomella iskun paikkoja mineraalien ja raaka-aineiden saralla
Mineraalien ja raaka-aineiden pyöreän pöydän keskustelussa nostettiin esille erityisesti rikastushiekat, jossa nähtiin paljon hyödyntämispotentiaalia arvokkaiden mineraalien talteenottoa varten. Tämä edellyttää uusien prosessien ja menetelmien kehittämistä, sillä haasteena on, että vanhoissa läjitetyissä rikastushiekkakasoissa tapahtuneet kemialliset reaktiot vaikeuttavat yksittäisten mineraalien talteenottoa.
Suomella on hyvä asemassa tässä, sillä Outokummussa on yksi neljästä maailman koerikastamosta, joka mahdollistaa prosessointitekniikoiden kehittämisen. Suomella onkin tässä selkeä iskun paikka, kun geopolitiikka ja huoltovarmuustarve ovat nostaneet mineraalien hintoja. Onnistuminen edellyttää kuitenkin keskusteluyhteyksien avaamista eri toimijoiden kesken elinkaarinäkökulma huomioiden ja tarvitaan yhteistyötä arvoketjun yli.
Korkia toteutti Business Joensuulle, Outokummun seudun teollisuuskylälle ja Geologian tutkimuskeskukselle selvityksen, jossa tarkasteltiin kaivannaisalan yritysten teknologia- ja palvelutarpeita sekä tunnistettiin arvoverkosto vastaamaan ilmenneisiin haasteisiin.
Kirjoittaja Emma Salminen työskentelee Korkialla Senior Consulttina ja kokee intohimoa kiertotalouden edistämiseen niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Manager Kaisa Manninen innostuu erityisesti projekteista, joissa pääsee kehittämään uusia kestäviä liiketoimintamalleja. Inka Lappalainen työskentelee Korkialla Senior Managerina ja on erikoistunut kestävän liiketoiminnan ja kasvustrategioiden konsultointiin muun muassa rakentamisen ja rakennetun ympäristön toimialoilla.