Ilmastonmuutoksen torjuntatyössä on lukuisa joukko keinoja käytössä. Puhumme päästörajoituksista, päästökaupasta, veroista, hiilinieluista. Eräs keskeinen keino on kiertotalous, joka on paljon enemmän kuin jätteiden kierrätystä – se on systeeminen ratkaisu, joka tulevaisuudessa vaikuttaa lähes kaikkeen ja samalla luo täysin uutta liiketoimintaa.

Kiertotalouden tekee välttämättömäksi maapallon kantokyvyn horjuminen. Maailman väestön määrä kasvaa, luonnonvarat hupenevat ja länsimaiset kulutustottumukset leviävät. Tämä kehitys on suorassa yhteydessä kiihtyvään ilmastonmuutokseen, joka jo uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia.

Kulutamme jo nyt globaalisti enemmän luonnonvaroja kuin mikä olisi kestävää. Jos jatkamme samaa tahtia, resursseja tarvittaisiin arviolta 1,6 maapallon verran. Lisäksi luonnonvarojen tarve kasvaa yhä voimakkaasti, sillä viidentoista seuraavan vuoden aikana maapallon väestömäärä lisääntyy miljardilla lähelle kahdeksaa miljardia ja kulutustaan kasvattava keskiluokka yli kaksinkertaistuu viiteen miljardiin.

”Maailma tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja tuottamaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Kiertotalous on pitkään aikaan mielenkiintoisin uudenlainen lähestymiskulma.”

Kiertotalous maksimoi materiaalien käyttöä ja pitää niitä kierrossa mahdollisimman kauan teknisten ja biologisten syklien avulla. Kiertotalous laajentaa näkökulmaa tuotteiden, komponenttien ja materiaalien kierrätyksestä (recycle) uudelleenkäyttöön (reuse), korjaamiseen (repair) ja uudelleen valmistamiseen (remanufacture). Tulevaisuuden kiertotalousratkaisuissa arvoa muodostuu tuotteiden lisäksi näiden teknisten ja biologisen syklien hallinnasta sekä älykkäistä digitaalisista ratkaisuista.

Melkein kaikki muuttuu

Kiertotalous lisää panoksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen synnyttämiseen. Kiertotalous vaikuttaa hintoihin, veroihin ja rahoitusratkaisuihin. Se kiihdyttää uusien materiaalien kehittämistä. Kiinteistöt muuttuvat hajautetun energiantuotannon lähteiksi. Kuluttajat – ja viime aikoina erityisesti nuoriso – alkavat ottaa yhä vahvemmin kantaa ilmastonmuutokseen. Energian varastointi hakee uusia ratkaisuja. Metsätalous on jo siirtynyt ja siirtyy vahvasti kiertotalousagendalle. Ruoan tuotannossa ja sen sivuvirroissa syntyy uusia ratkaisuja. Liikenteen energian käyttöön tulee uusia ratkaisuja.

Kaikkia näitä tukee digitaalinen murros, jonka hyötynä erilaiset sensorit rekisteröivät materiaalivirtoja, energian käyttöä ja säästöjä. Kasvavat tietovirrat tuottavat dataa, jota keinoälyn avulla voidaan analysoida ja hyödyntää. Robotiikan sovelluksilla siirretään mekaaninen ja toistuva työ ihmisiltä koneille. Mobiiliratkaisuilla ja palvelualustoilla yritykset ja kuluttajat voivat rakentaa seurantaa, optimointia ja uutta automaatiota.

Kaiken kaikkiaan kiertotalous mullistaa liiketoimintaa paljon enemmän kuin mitä nyt näemme. Se voi jopa olla kasvun mahdollistaja. Ja ennen kaikkea sen avulla syntyy merkittäviä säästöjä energian ja materiaalien kulutuksessa.

Ekosysteemit kiertotalouden ytimessä

Kiertotalouden ekosysteemeissä materiaalivirrat, ratkaisut ja palvelut liikkuvat perinteisten organisaatiorajojen yli. Isot yritykset tarvitsevat pieniä ja ketteriä kasvuyrityksiä uudistuakseen. Kasvuyritykset tarvitsevat suurempia skaalautumiseen. Perustutkimuksen tuottamien uusien ratkaisujen kaupallistamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä yritysten kanssa.

”Kiertotalouden ekosysteemeissä materiaalivirrat, ratkaisut ja palvelut liikkuvat perinteisten organisaatiorajojen yli.”

Uudet ekosysteemit vaativat uudenlaista ohjausta, jossa perinteiset liikkeenjohdon menetelmät ja mittarit tulevat haastetuiksi. Sisäisen hierarkian sijasta horisontaalinen verkottuminen kasvattaa lisäarvoa.

Organisaatioiden ekosysteemien lisäksi kuluttajien keskinäinen vaihdantatalous ja kiertotalous kasvavat vauhdilla ja luovat samalla uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Korkia ja kiertotalous

Maailma tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja tuottamaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Kiertotalous on pitkään aikaan mielenkiintoisin uudenlainen lähestymiskulma.

Korkia on voimakkaasti sitoutunut kestävän kehityksen teemaan. Osana sitä olemme mukana monella rintamalla kiertotaloutta rakentamassa. Toimimme Chilessä vahvasti uusiutuvan energian parissa ja hallinnoimme aurinkoenergiaan sijoittavaa pääomarahastoa. Olemme perustaneet tai rahoittaneet joukon kasvuyrityksiä, joiden toiminnan ytimessä on kiertotalous, muun muassa jätteistä energiaa, tuulivoimaa laivoihin, metsäteollisuuden sivuvirroista biolannoitteita ja teollisuusöljyjen uudelleen käyttöä.

Olemme rakentaneet systeemisiä ratkaisuja sähköautojen käytön edistämiseen ja liikenteen palveluistumiseen. Olemme mukana rakentamassa kiertotalouspohjaisia ratkaisuja kehitysmaiden sanitaatio-ongelmiin. Parhaillaan pohdimme asiakkaidemme kanssa sekä kiinteistöjen käyttöä hajautettuun energiantuotantoon että maatalouden sivuvirtojen käyttöä liikennepolttoaineena.

Me näemme kiertotalouden valtavana mahdollisuutena ja aiomme jatkossakin panostaa siihen.

 

Kirjoittaja Erik Floman on Korkia konsernin varatoimitusjohtaja, joka vastaa mm. yhteistyöstä Climate Leadership Coalitionin kanssa.

Korkia on sijoittamiseen, yritysten kehittämiseen ja rahoittamiseen erikoistunut yritys, jonka palveluissa yhdistyvät kestävä kehitys, vastuullisuus ja kansainvälisyys. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2018 noin 8,5 M€. Korkian asiakkaat ovat kotimaisia ja kansainvälisiä sijoittajia, yrityksiä ja instituutiota ja yhtiön tiimi koostuu yli 75 kokeneesta ammattilaisesta 9 toimipisteessä sekä laajasta Advisor-verkostosta.

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.