Martti Malmivirta
Kiinan talouden elpymistä hyvin kuvaava satelliittikuviin ja tekoälyyn perustuva Industrial Capacity Recovery Index jatkaa myönteistä kehitystään. Koronakriisiä edeltävään tilanteeseen verrattuna nyt on saavutettu jo 80 %:n taso.
Kuva 1. Industrial Capacity Recovery Index mittaa aktiivisuutta Kiinan teollisuusalueilla satelliittikuvien avulla. Indeksitaso 100 edustaa koronavirusta edeltävää taloudellista aktiviteettitasoa. Lähde: China Merchant Bank
IMF:n viime viikolla julkaisema ennuste Kiinan BKT:n kehityksestä näyttää tälle vuodelle 1,2 %:n kasvua ja ensi vuodelle 9,2 %:n kasvua. Vaikka luvut vaikuttavatkin rohkaisevilta, Kiinan tilannetta voi silti kuvata tunnustelevaksi elpymiseksi. Lockdownin purkamisen jälkeen kuluttajat ovat palanneet kauppoihin, mutta kulutus on edelleen varovaista. Kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin kulutuskysynnässä päästään kriisiä edeltävälle tasolle ja kasvu-uralle. Luksustavarakauppa näyttää jo palanneen ennalleen, ja alkukesään mennessä myös autokaupan arvioidaan pääsevän viime vuoden kuukausimyyntiin.
Kiinan tuontiluvut maaliskuussa jäivät vuoden takaisesta vain 0,9 %, koska niitä kohensi sulkujen jälkeinen patoutunut kysyntä ja tuontiselvitys. Maaliskuun vientiluvuissaan Kiina jäi kuitenkin edellisvuodesta 6,6 %. Se on samoissa ongelmissa muiden maiden kanssa vientimarkkinoiden kamppaillessa koronan kanssa.
Yhdysvalloista, Japanista ja Euroopasta poiketen Kiina ei toistaiseksi ole käyttänyt koronakriisissä suuria summia talouden elvytystoimiin. Kiinan valtio on lähinnä tukenut omien pankkiensa lainoilla yrityksiä, jotta nämä pystyvät maksamaan palkkoja ja ostolaskuja. Finanssikriisin aikaisiin valtaviin panostuksiinsa verrattuna Kiina on selvästi koronan hoidossa vielä odottavalla kannalla. Tunnettujen kiinalaisten taloustieteilijöiden viime päivien kannanotot ennakoivat kuitenkin valtion pohtivan kulutuskysynnän vahvistamista määräaikaisilla ostoseteleillä. Finanssikriisin aikaisia valtavia panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen ei tällä kertaa liene odotettavissa. Kiinan talous on poliittisen ohjauksen seurauksena siirtynyt runsaan kymmenen vuoden aikana vahvasti investointi- ja vientivetoisesta talousmallista kohti enemmän kotimaan kulutuskysyntä- ja teknologiavetoista talousmallia.
Suomalaisten yritysten vienti Kiinaan samoin kuin useiden Kiinassa toimivien suomalaisyritysten toimintakin liittyy investointihyödykkeisiin, joiden kysynnän vahvistuminen tapahtuu pienellä viiveellä kulutushyödykkeiden kysynnän kasvun jälkeen. Kiina tarjoaa kuitenkin suomalaisyrityksille hyviä kasvumahdollisuuksia läntisten vientimarkkinoiden kamppaillessa vielä pitkään koronakriisin kanssa.
Kiinan talouden orastava elpyminen koronakriisin jälkeen antaa rohkaisevan esimerkin muille maille. Toinen kannustava viesti tulee kiinalaisten paluusta arkeen. Monessa länsimaassa koronakriisin vaatimiin suojaustoimenpiteisiin on edetty jälkijunassa ja usein pelon kautta koronatartuntojen leviämisen päästyä yllättämään myös päätöksentekijät. Pelko on ollut välttämätöntä riittävän nopean ja tehokkaan reaktion varmistamiseksi. Suojaustoimenpiteitä purettaessa täytyy samaan tapaan huolehtia siitä, että pelko saadaan muutettua järkeväksi varovaisuudeksi. Parasta lääkettä tähän ovat konkreettiset esimerkit muualla tapahtuneesta onnistuneesta paluusta arkeen.
Shanghain metron käyttäjämäärien kehitys ennen ja jälkeen koronakriisin kuvaa hyvin arkeen palaamista. Metroa käyttävien määrä kriisiä edeltävään tilanteeseen verrattuna on noussut kriisivaiheen 10 % tasosta jo 60 % tasolle. Normaalitason saavuttaminen lienee noin kuukauden päässä.
Kuva 2. Shanghain metron päivittäiset kävijämäärät, yksikkö miljoona kävijää. Lähde: Shanghai Metro
Kaupunkien keskustat näyttävät jälleen vilkkailta, tiet ovat täyttyneet autoista, jalkakäytävät kävelijöistä, ja puistoissa on paljon ikäihmisiä kuntoilemassa. Kahviloissa ja ravintoloissa korona näkyy vielä turvaväleinä pöytien välillä sekä istuinten asetteluna samaan suuntaan, ei vastakkain. Joukkueurheilu kuuluu edelleen kiellettyihin asioihin, vaikka Kiinan koripalloliigan avausta jo odotetaankin innolla. Viime viikolla CBA:n kauden avaus lykättiin heinäkuulle. Suojausvarmistusten lisäksi päätökseen vaikuttivat myös haasteet saada sarjan ulkomaanvahvistukset Kiinaan omista kotimaistaan.
Kiinassa asuvien mielestä elämä vaikuttaa jo melko normaalilta, vaikka koronan suojatoimenpiteet näkyvätkin arjessa vielä jonkin aikaa. Kiinalaiset odottavat meitäkin jo takaisin.
Korkia avaa Kiinan kasvumarkkinat pohjoismaisille yrityksille, jotka pyrkivät pysyvästi asettumaan Aasiaan ja synnyttämään paikallisella toiminnallaan kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa. Asia Gateway rakentuu Kiinan ja Suomen vahvistuvien taloussuhteiden perustalle ja hyödyntää Korkian yhteistyökumppaneiden, kiinalaisen rahasto- ja kehitysyhtiö Jiuyoun ja Kiinassa toimivan konsulttitalo Asia Perspectiven, laajaa paikallistuntemusta ja kontakteja.
Kirjoittaja Martti Malmivirta on Korkia Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtaja.