Tämä kirjoitus on johdanto Kokonaisvaltaisesti kestävä -blogisarjaan, joka käsittelee kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa.
Yritys, älä jätä vastuullisuuspuhetta vain sanahelinäksi
Kestävyyttä pidetään yrityksissä tärkeämpänä kuin koskaan. Kestävyystoimenpiteiden strateginen hyöty nähdään kuitenkin yhä useammin lyhyen aikavälin mitattavina hyötyinä, kun taas entistä harvemmalle yritykselle kestävyys on innovoinnin tai tuotteiden, palveluiden ja toiminnan prosessien kehittämisen lähtökohta. Tämä käy ilmi FIBS yritysvastuuverkoston Yritysvastuu 2021 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen suurimpien yritysten vastuullisuuden johtamista, käytäntöjä, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Kysymys kuuluukin: miten saada yritykset integroimaan kestävyyshaasteiden ratkaiseminen liiketoimintansa ytimeen ja näkemään kestävyystoimenpiteiden mahdollisuudet oman liiketoiminnan kehittämiselle?
Yhä useampi yritys viestii nykypäivänä, että ”vastuullisuus on osa yrityksen DNA:ta”, ”vastuullisuus on integroitu prosesseihimme” tai ”kestävyys on liiketoimintamme ytimessä”. Mitä nämä lauseet todellisuudessa tarkoittavat, saattaa jäädä epäselväksi. Sitä, mitä niiden pitäisi tarkoittaa, selvennän väitöskirjassani Kestävyystavoitelähtöisen liiketoiminnan toteuttaminen (Conducting sustainability target-driven business).
Yritysten kestävyystoimenpiteet keskittyvät usein yrityksen sisäisiin parannuksiin. Ne saattavat tuoda taloudellista hyötyä yritykselle itselleen, mutta systeemisestä kestävyysnäkökulmasta nämä toimenpiteet ovat usein merkityksettömiä. Tällöin ne eivät vaikuta laajempien ekologisten tai sosiaalisten kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Keskittymällä ainoastaan omien prosessiensa energiatehokkuuden parantamiseen tai päästöjen pienentämiseen, yrityksiltä jää huomaamatta valtava liiketoimintapotentiaali, joka kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa olisi.
Esitän väitöskirjassani toimenpiteitä, joiden avulla yritykset voivat muuttaa omaa liiketoimintaansa suuntaan, jolla on vaikutuksia myös systeemitason kestävyyteen. Mutta mitä systeemitason kestävyys tarkoittaa? Tieteellisestä näkökulmasta, yritysten tulisi ymmärtää olevansa osa sosioekologista systeemiä, jossa yhteiskunta ja ympäristö asettavat rajat yritysten toiminnoille ja kasvulle. Nämä rajat voidaan määritellä tieteellisten kestävyysperiaatteiden avulla (Broman ja Robèrt, 2017). Systeemitason kestävyys tarkoittaa siis haluttua kestävyystasoa, jossa kaiken elämän (niin ihmisten kuin luonnon) olisi mahdollistaa kukoistaa myös tulevaisuudessa (Ehrenfeld, 2000). Kestävyystavoitelähtöinen liiketoiminta edellyttääkin siis ajattelutavan muutosta yritysten, yhteiskunnan ja ympäristön riippuvuussuhteista ja siinä, mikä on liiketoimintaa ohjaava nuora.
Miten yritykset voivat sitten toteuttaa kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa käytännössä? Ensinnäkin yrityksen tulisi tarkastella omaa toimintaansa laajemman toimintaympäristön näkökulmasta. Tätä voi lähestyä miettimällä, mihin laajempaan järjestelmään (kuten energia- tai ruokajärjestelmä) yritys kuuluu. Tämän jälkeen se voi miettiä, millaista osaamista sillä on, millaisia tuotteita tai palveluita se tarjoaa, ja voisiko näiden avulla lähteä ratkaisemaan oman toimialansa kestävyyshaasteita tai auttaa arvoverkkoonsa kuuluvia sidosryhmiä vähentämään omia haitallisia vaikutuksia.
Kestävyysajattelu pitää oikeasti viedä yrityksen yhtiöjärjestykseen ja arvoihin. Lisäksi yrityksen tulee asettaa konkreettiset kestävyystavoitteet, jotka ovat kestävyysperiaatteiden mukaisia. Ja mikä olennaista, niin yrityksen tulisi linjata yrityksen liiketoimintastrategia näiden kestävyystavoitteiden kanssa ja tarvittaessa muokata liiketoimintamalliansa. Kestävyysstrategian ei tulisi olla päälle liimattu, vaan sitä tulisi ajatella niin, että liiketoimintaa tehdään kestävyysperiaatteita noudattaen. Ja vasta tällöin voidaan sanoa, että vastuullisuus on osa yrityksen DNA:ta ja liiketoiminnan ytimessä.
Toteuttaessaan kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa, yritys tarkastelee kestävyyttä kokonaisvaltaisesti. Se ottaa tieteellisesti määritellyt kestävyystavoitteet ja –periaatteet liiketoimintansa kehittämisen lähtökohdaksi varmistaakseen, että sen toiminta ei aiheuta ympäristöllistä, sosiaalista tai yhteiskunnallista haittaa. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja auttamaan arvoverkkoonsa kuuluvia sidosryhmiä vähentämään omia negatiivisia vaikutuksia. Blogisarjan tavoitteena on herättää yrityksiä miettimään liiketoimintaansa uudessa valossa ja näkemään kestävyyshaasteet liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksina.
Lähdeviitteet:
Broman, G.I. and Robèrt, K. (2017). A framework for strategic sustainable development. Journal of Cleaner Production, 140(Part 1), pp. 17-31.
Ehrenfeld, J.R. (2000). Being and Havingness. Forum for Applied Research and Public Policy, 15(4), pp. 35.
Kirjoittaja Kaisa Manninen työskentelee Korkialla managerina ja innostuu erityisesti projekteista, joissa pääsee kehittämään uusia kestäviä liiketoimintamalleja. Vapaa-ajalla Kaisan aika kuluu agilitykentällä, jossa hän puolestaan kehittää omia agilitytaitojaan espanjanvesikoira Irman kanssa.