Tämä kirjoitus on Kokonaisvaltaisesti kestävä -blogisarjan toinen osa. Sarja käsittelee kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa ja pohjautuu pääosin väitöskirjani Conducting sustainability target-driven business havaintoihin.

Vuonna 2016 voimaan astuneet universaalit kestävän kehityksen tavoitteet (engl. Sustainable Develoment Goals tai SDG) sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita ja edellyttävät toimenpiteitä kaikilta: valtiolta, kansalaisilta ja yrityksiltä. Tavoitteiden tarkoituksena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus sekä yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla [1]. Useat yritykset ovatkin integroineet kestävän kehityksen tavoitteet osaksi omia vastuullistavoitteitaan [2]. Yksittäisen yrityksen voi kuitenkin olla vaikea sellaisenaan nähdä globaaleja makrotason tavoitteita relevantteina oman liiketoiminnan kannalta. Kysymys kuuluu siis: miten kestävän kehityksen tavoitteet saa käännettyä omaa liiketoimintaa ohjaaviksi periaatteiksi?

Kestävän kehityksen systeemitason tavoitteet tulisi nähdä ensisijaisesti tavoitteina, jotka ohjaavat yrityksiä toteuttamaan liiketoimintaansa siten, että siitä ei aiheudu ympäristöllistä, sosiaalista, yhteiskunnallista tai taloudellista haittaa kenellekään tai millekään. Voittoa tavoittelevia yrityksiä kuitenkin motivoinee myös tavoitteiden tuomat liiketoimintahyödyt. Kestävää liiketoimintaa toteuttava yritys tarkasteleekin taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia rinnakkaisina, ja niiden edistäminen asetetaan strategisiksi tavoitteiksi. Yritys näkee kestävyystavoitteiden edistämisen liiketoimintamahdollisuuksina ja se kantaa toiminnastaan vastuuta nykyisten sidosryhmien lisäksi tuleville sukupolville. [3]

Kestävän kehityksen tavoitteita voi olla vaikea sellaisenaan nähdä liiketoimintaa ohjaavina periaatteina. Apuna tässä voi toimia esimerkiksi Future-Fit Business Benchmark (FFBB) [4], joka tarjoaa tieteellisten kestävyysperiaatteiden mukaisia ja SDG:n kanssa linjattuja konkreettisia tavoitteita, joiden mukaisesti jokaisen yrityksen tulisi toimia, jotta liiketoiminta olisi systeemisestä näkökulmasta kestävää. Näiden tavoitteiden avulla yritys voi siis pyrkiä pienentämään omaa jalanjälkeään. Lisäksi FFBB ehdottaa toimenpiteitä, joita jokainen yritys voi tehdä auttaakseen muita kestävyyden saavuttamisessa, ja kasvattaa siten samalla omaa positiivista kädenjälkeään.

Jos yritys asettaa itselleen FFBB:n mukaiset kestävyystavoitteet, tietää se huomioivansa kestävyyden kokonaisvaltaisesti. Osa tavoitteista on mahdollista saavuttaa omia prosesseja ja toimintamalleja muutamalla, mutta jotkin tavoitteista vaativat suurempaa muutosta. Suurempaa muutosta edellyttävät tavoitteet ovatkin niitä, joita yrityksen kannattaa tarkastella huolella: nimenomaan niissä piilee mahdollisuus innovaatioihin ja uuteen liiketoimintaan.

Konkreettisena esimerkkinä voidaan tarkastella tavoitteita, joita jokainen yritys voi asettaa auttaakseen muita kestävyyden saavuttamisessa. Tällöin yrityksen kannattaa ensin tunnistaa mihin toimintaympäristöön, ekosysteemiin ja arvoverkostoon se kuuluu, mitkä ovat sen sidosryhmiä, sekä millaisia kestävyyshaasteita näillä sidosryhmillä on. Tämän jälkeen yrityksen on mahdollista tarkastella omia tuotteittaan, palveluitaan ja osaamistaan uudessa valossa. Jos se pystyy tarjoamaan ratkaisuja sidosryhmien kestävyyshaasteisiin, esim. näiden päästöjen pienentämiseen, voi yritykselle avautua uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuva 1 hahmottelee, miten erilaiset strategiset lähestymistavat kestävyyteen voivat potentiaalisesti vaikuttaa yrityksen arvonluontimahdollisuuksiin. Kun lähestymistavoissa siirrytään riskien hallinnan strategiasta kohti muutosagentin strategiaa, fokus siirtyy yrityksen sisäisistä prosesseista ja oman toiminnan kehittämisestä tarkastelemaan myös arvoverkkoa ja ulkoisia vaikuttavuusmahdollisuuksia. Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia vaan voivat täydentää toisiaan ja tuoda yrityksille uusia näkökulmia kestävyyskeskusteluun.

Kuva 1 Erilaisten kestävyysstrategioiden potentiaaliset tavoitteet, vaikutus ja arvonluontimahdollisuudet. Strategisten lähestymistapojen luokittelu perustuen Hellström ja Parkkonen (2022) [3].

Asettamalla FFBB:n mukaisia kestävyystavoitteita, voi yritys saavuttaa helpostikin välittömiä kustannussäästöjä parantamalla resurssiviisauttaan asettaessaan FFBB:n mukaisia kestävyystavoitteita. Kestävyystavoitelähtöisen liiketoiminnan arvonluontia tarkastellessa pitäisi yrityksen kuitenkin tunnistaa välittömien taloudellisten hyötyjen lisäksi myös pitkän ajan välillinen hyöty. Kestävän brändin rakentaminen voi viedä aikaa ja uusien kestävien tuotteiden kehittäminen imeä pääomaa. Kestävyystavoitelähtöinen liiketoiminta tulisikin nähdä pitkäjänteisenä ja koko ajan kehittyvänä prosessina. Niukkenevat luonnonvarat ja energiakriisi pakottavat yritykset ennen pitkää tekemään muutoksia. Kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa toteuttava yritys ennakoi myös tulevat kestävyyshaasteet, varmistaa menestyksensä muuttuvassa toimintaympäristössä ja tekee oman osansa kestävän kehityksen edistämiseksi.

 

Toteuttaessaan kestävyystavoitelähtöistä liiketoimintaa, yritys tarkastelee kestävyyttä kokonaisvaltaisesti. Se ottaa tieteellisesti määritellyt kestävyystavoitteet ja –periaatteet liiketoimintansa kehittämisen lähtökohdaksi varmistaakseen, että sen toiminta ei aiheuta ympäristöllistä, sosiaalista tai yhteiskunnallista haittaa. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja auttamaan arvoverkkoonsa kuuluvia sidosryhmiä vähentämään omia negatiivisia vaikutuksia. Blogisarjan tavoitteena on herättää yrityksiä miettimään liiketoimintaansa uudessa valossa ja näkemään kestävyyshaasteet liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksina.

 

Lähdeviitteet:

[1] Suomen YK-Liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet

[2] FIBS ry Yritysvastuututkimus 2021. Tiivistelmä: https://www.fibsry.fi/wp-content/uploads/2021/11/Yritysvastuu_2021_Tiivistelma%CC%88_FIBS_Final.pdf

[3] Eeva Hellström ja Pinja Parkkonen. 2022. Vastuullisuuden tulevaisuus. Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden? Sitran selvityksiä 214. https://www.sitra.fi/julkaisut/vastuullisuuden-tulevaisuus/

[4] Future-Fit Business Benchmark. https://benchmark.futurefitbusiness.org/mg-be.html

 

 

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.