Kotimainen liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joista valtaosa (noin 93 %) syntyy tieliikenteen tuotoksina. Tilastoihin yhä syvemmälle sukellettaessa selviää, että leijonanosa tieliikennepäästöistä muodostuu henkilöautoilun (53 %) ja kuorma-autojen käytön (33 %) seurauksena. Vaikka henkilöautoilun käyttövoimamurroksesta keskustellaan jo miltei joka kahvipöydässä ja ensimmäiset merkittävät virstanpylväät on tällä saralla jo saavutettu, tupruttelevat 99,2 % liikennekäytössä olevista kuorma-autoistamme yhä menemään fossiilisen dieselin (96,8 %) tai bensiinin (2,4 %) voimin.
Tämän visaisen ongelman ratkaisemiseen kannustavat niin EU kuin Suomikin omilla toimillaan. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää raskaan liikenteen päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Suomi puolestaan tavoittelee yleisesti liikenteen päästöjen puolittamista samaiseen vuoteen mennessä. Tähän tavoitteeseen yltäminen tulee olemaan edellä mainittujen prosenttilukujen valossa vähintäänkin haastavaa, mikäli lähes kolmanneksen päästöistä muodostavia kuorma-autojakin ei saada kunnolla mukaan talkoisiin. Euroopan merkittävimmät ajoneuvovalmistajat ovat varmasti jo merkanneet punakynällä kalentereihinsa 2030-luvun olevan viimeinen vuosikymmen uusille fossiilisia polttoaineita hyödyntäville ajoneuvoille. Nokitahrojen koristamien muistokirjoitusten valmistelun voi siis jo hiljalleen aloitella.
Jokaisessa ongelmassa piilee kuitenkin mahdollisuuden siemen. Tämän ymmärsi myös Lielahden Autokeskus, joka ryhtyi keväällä 2021 selvittämään ratkaisuja kinkkiseen tilanteeseen yhdessä Korkian kanssa. Yhtiö halusi olla mieluummin tulevan murroksen aallonharjalla kuin sivustaseuraajana. Niinpä kesän 2021 korvilla yhtiö ilmoitti avaavansa Pohjoismaiden ensimmäisen konversiotehtaan, joka toimittaisi ensimmäiset ajoneuvonsa jo samaisen vuoden syksyllä.
Tavoitteena on antaa uusi puhtaampi elämä dieselkuormureille, joita teillämme vilisee. Teknisesti tämä tarkoittaisi rekisterissä olevan dieselkuorma-auton muuntamista sähköiseksi korvaamalla dieselvoimalinja sähkömoottorilla, akuilla ja ohjauslaitteilla. Näin parannettaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen saatavuutta ja tarjottaisiin huokeampi vaihtoehto uusiin sähkökuorma-autoihin verrattuna. Samalla kiertotalouden hengessä hyödynnettäisiin ajoneuvojen muutoin täysin käyttökelpoiset osat. Konversiotehdas palvelisi myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käytännönläheisenä oppimisympäristönä.
Paljon on vettä virrannut sitten tehtaan perustamisilmoituksen, joten päätimme kysäistä Lielahden Autokeskuksen toimitusjohtajalta Mikko Leppälahdelta tuoreet kuulumiset:
Konversioita tehdään Keuruun halleillamme enenevissä määrin. Kiinnostusta hanke on saanut hyvin esim. kaupunkien keskustoiden jakoautoissa, jätepakkariautoissa, tehdaslaitosten sisäisen liikenteen autoissa, satama-alueen liikennöinnissä ja enenevissä määrin myöskin työkoneiden muutoksissa päästöttömiksi. Henkilöliikenteen puolella on myöskin muutamia suunnitelmia jatkoselvittelyssä. Hankkeen eteneminen on ollut kohtuullisen vauhdikasta, vaikka korona epidemia ja Ukrainan sotatilanne ovatkin vaikeuttaneet komponenttien saatavuutta.
Tällä hetkellä meidän konvertoimamme SCANIA-rekanveturi kuljettaa esim. Äänekosken tehtaan sisäisessä liikenteessä sellupaaleja tehtaalta jatkojalostukseen. Alueellamme on myöskin käynnistynyt sähköisten hyötyajoneuvojen TKI-keskus Keulink Oy:n vetämänä ja Keski-Suomen liiton ja EU:n rahoittamana. Keskuksen toiminnassa ovat mukana useat oppilaitokset, VTT, Rauanheimo Oy, Keuruun Sähkö Oy ja Lielahden Autokeskus Oy.
Keskuksen on tarkoitus myöskin tutkia tarkemmin sähköisen liikenteen kokonaisuuksia, kuten esim. eri latausmahdollisuuksia ja sähkövarastoja. Lisäksi pystymme tulevaisuudessa testaamaan todellisissa olosuhteissa Keuruun testiradalla sähköisiä hyötyajoneuvoja ja vertaamaan niitä esim. vastaaviin dieselajoneuvoihin.
Korkia Consultingin selvityksen perusteella tehdyt suunnitelmat ovat toteutumassa. Käytettyjen hyötyajoneuvojen konvertointi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi uuden vähäpäästöisemmän ja ympäristöystävällisemmän liikenteen varmistamiseksi. Samalla hanke työllistää täällä Keuruulla.