Korkoshokki tasaantumassa

Rahapolitiikan kiristäminen on loppusuoralla. Korkealla pysyvien korkojen aikakausi on sen sijaan venymässä. Epävarmuus pankkisektorin terveyden ympärillä ei ole hälventynyt. Korkojen nousun sekä tiukentuvien luottostandardien vaikutukset alkavat näkymään enenevässä määrin etenkin kiinteistömarkkinoilla. Inflaatio hidastuu verkkaisesti. Globaali talouskasvu on toistaiseksi pinnistellyt plussalla palvelualojen tuella. Odotettu elpyminen ensi vuonna tulee vastaavasti olemaan vaimea. Osakemarkkinoilla on ylimenokausi talouskasvun pehmentyessä väliaikaisesti.

Taloussuhdanne on vaimea

Maailmantalous kasvoi niukasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuluttajat ja palvelusektori ylläpitävät edelleen globaalia talouskasvua. Teollisuuden ja kiinteiden investointien näkymät ovat sen sijaan maailmanlaajuisesti vaisut. Korkojen raju nousu sekä pankkien luottostandardien kiristyminen painavat talouskehitystä enenevässä määrin. Etenkin tyypillisesti merkittävällä velkarahalla pyörivät rakentaminen ja kiinteistömarkkinat ovat entistä enemmän paineessa.

IMF ennustaa, että maailmantalous kasvaa +2,8 % tänä vuonna ja +3,0 % ensi vuonna. Keskeisissä kehittyneissä talouksissa talouskasvu on ennusteen mukaan pitkälti +1 % molemmin puolin sekä tänä että ensi vuonna. Globaalin talouskasvun lievä piristyminen ensi vuonna tulee lähinnä kehittyviltä markkinoilta pois lukien Kiina. Myös Eurooppaan odotetaan lievää elpymistä Saksan ja Iso-Britannian johdolla ensi vuonna.

On todennäköistä, että länsitalouksissa nähdään lievää taantumista vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Keskuspankit pitävät ilmeisesti korot kiristävillä tasoilla koko kuluvan vuoden. Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat valoisammat, edellyttäen, että inflaatio hidastuu odotetusti ja että rahapolitiikka kevenee vuoden 2024 aikana.

Inflaatio on lasku-uralla

IMF arvioi, että kuluttajahintainflaatio hidastuu kuluvan vuoden lopulla runsaaseen +3 % vauhtiin länsitalouksissa. Ensi vuoden aikana pitäisi päästä noin +2 % tasolle. Yhdysvalloissa inflaatio hiipuu ennusteen mukaan tänä vuonna nopeammin ja enemmän kuin euroalueella ja Iso-Britanniassa.

Inflaation hidastumisen viivästyminen on edelleen suurempi riski kuin inflaation yllättävän nopea ja kestävä hiipuminen. Palvelualojen vahva kysyntätilanne sekä työvoimapula ylläpitävät länsitalouksien lyhyen aikavälin inflaatioriskejä. Palkkojen nousuvauhti kuluvan vuoden aikana on yhä laajalti liian korkea suhteessa tuottavuuteen. Energiamarkkinoiden rauhoittuminen ei välttämättä myöskään ole pysyvää siirryttäessä ensi talvea kohti ja Ukrainan sodan jatkuessa.

Keskuspankkien korkohuippu lähellä

Sekä Yhdysvaltain että Euroopan keskuspankki nostivat kumpikin toukokuun alussa odotetusti keskeisiä ohjauskorkojaan 0,25 %-yksiköllä.

Yhdysvaltain keskuspankki viestitti, että runsas vuosi sitten alkanut raju viiden prosenttiyksikön koronnostosykli alkaa olla ohi tältä erää. Samalla on kuitenkin myös lupa odottaa, että kynnys laskea korkoja tämän vuoden puolella on korkea. Keskuspankki haluaa olla riittävän varma, että inflaatio lähenee kestävästi 2 % tavoitetta.

Euroalueella ohjauskorkojen nousu jatkunee vielä kesä- ja heinäkuussa. Talletuskoron huippu voisi näillä näkymin olla 3,75 % (nyt 3,25 %). Myös euroalueella on todennäköistä, että korkotaso pysyy kiristävällä tasolla ja että seuraava korkojen laskusykli on ajankohtainen ensi vuoden aikana.

Myös määrällinen tiukentaminen jatkuu toistaiseksi sekä Yhdysvalloissa että euroalueella.

Markkinoilla ylimenokausi

Markkinoiden katseet ovat yhä vahvasti rahapolitiikassa ja sen seurannaisvaikutuksissa yhtäältä ja yritysten tuloskehityksessä toisaalta. Yhdysvaltain velkakattopelot luovat lisää poliittista epävarmuutta. Emme näe vahvoja ajureita suuntaan tai toiseen lyhyellä aikavälillä ilman suuria yllätyksiä. Todennäköinen lievä taantuma Yhdysvalloissa kesän ja syksyn aikana ei välttämättä saa keskuspankkia laskemaan korkoja ennen kuin inflaatio on kunnolla taittunut.

Yhdysvalloissa ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi on sujumassa ennustettua paremmin. Osakekohtaiset tulokset ovat supistumassa vain lievästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Miinusprosentit ovat pienempiä kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Analyytikot ennustavat, että tuloskasvun pohja saavutetaan toisella vuosineljänneksellä. Vuoden toisella puoliskolla ja etenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä tulosten pitäisi kääntyä taas nousuun edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvun kiihtymiseen liittyy mielestämme yhä merkittäviä epävarmuuksia taloudellinen ympäristö huomioiden.

Pitkien korkojen nousupaine on tasaantunut. Inflaation jatkaessa hidasta laskuaan ja keskuspankkien siirtyessä tarkkailuasemiin, uskomme, että pitkät korkosijoitukset pitävät hyvin pintansa myös loppuvuoden aikana.

Ensi vuoden tulosennusteet globaalille markkinalle ovat laskeneet vajaalla prosentilla viimeisen kuukauden aikana. Sijoitusanalyytikot ennustavat, että MSCI AC World -indeksin osakekohtainen tulos polkee paikallaan vuonna 2023 ja kasvaa +11 % vuonna 2024. Tuloskasvu vauhdittuu analyytikoiden mukaan laajalla rintamalla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2024 globaalia tuloskasvua vetää ennusteiden mukaan kehittyvät markkinat.

Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat historiallisesti koholla. Osakemarkkinoiden nousuvara on niukka lähikuukausien aikana. Kasvunäkymien kirkastuessa, pankkisektori-pelkojen hellittäessä ja korkohuipun väistyessä osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat jälleen valoisammat lähestyessä vuotta 2024.

Markkinat ennallaan huhtikuussa

Pitkät korot polkivat enemmän tai vähemmän paikoillaan huhtikuussa. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainakorko laski 0,14 prosenttiyksikköä, kun taas Saksan vastaava korko nousi 0,04 prosenttiyksikköä kuukauden aikana. Huhtikuussa euroalueen valtionlainaindeksi tuotti -0,1 % ja korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat +0,7 %.

Huhtikuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti -0,1 % euroissa mitattuna. Vastuulliset yritykset kehittyivät 0,3 prosenttiyksikköä heikommin kuin laaja markkina. Pienyritykset kehittyivät selvästi heikommin kuin suuryritykset globaalisti kuukauden aikana.

Osakesektoreista parhaat suhteelliset tuotot huhtikuussa tarjosivat energia (+2,4 %) sekä päivittäistavarat (+2,3 %). Heikoiten kuun aikana tuottivat vastaavasti kestokulutustavarat (-2,4 %) sekä informaatioteknologia (-2,2 %).

Osakealueista suhteellisesti parhaiten kehittyivät huhtikuussa Eurooppa (+2,7 %) sekä Pohjoismaat (+2,0 %). Heikoiten tuottivat kehittyvät markkinat (-2,7 %) sekä Japani (-1,2 %). Kiinan markkina laski lähes seitsemän prosenttia kuukauden aikana.