Valtionlainojen pitkät korot niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat viimeisen 30 vuoden aikana laskeneet historiallisen alhaisille tasoille. Samalla korkosijoittajat ovat nauttineet vaivattomasti hyvistä tuotoista sijoitusten arvonnousun kautta. Monet pohtivat nyt onko pitkien korkojen laskutrendi päättymässä.
Korkojen nousu tarkoittaisi korkoriskin realisoitumista perinteisissä korkosalkuissa, sillä korkojen noustessa korkosijoitusten arvot laskevat. Korkosijoituksiin liittyvää korkoriskiä onkin jo jonkin verran realisoitunut, kun korot ovat viime kesästä nousseet muutamilla prosentin kymmenyksillä. Tämän seurauksena tyypillisen valtionlainasalkun arvo on laskenut muutaman prosentin. Mikäli korkojen nousu jatkuu, laskee valtionlainojen arvot entisestään.
Korot ovat laskeneet hitaan talouskasvun, alhaisen inflaation ja elvyttävän rahapolitiikan seurauksena. Viime kesästä talouskuva on piristynyt ja inflaatio on osoittanut heräämisen merkkejä. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi nosti korkoja Atlantin toisella puolella, koska Trumpin hallinnolta odotetaan taloutta elvyttäviä toimia.
EKP:n rahapolitiikka suurennuslasin alla
”Osto-ohjelman kannalta tilanne on ristiriitainen, koska euroalueen eri maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.”
Epävarmuus euroalueen keskuspankin rahapoliittisen elvytyksen ympärillä on lisääntynyt. Näillä näkymin euroalueen keskuspankki EKP ostaa valtionlainoja sekä hyvän luottoluokituksen yrityslainoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa tämän vuoden loppuun asti.
Osto-ohjelman kannalta tilanne on ristiriitainen, koska euroalueen eri maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Saksan talouskasvu on hyvää ja työttömyys on alhainen, minkä vuoksi osto-ohjelman jatkuminen saksalaisten näkökulmasta ei olisi suotavaa.
Toisaalta Etelä-Euroopan ongelmissa olevien maiden kannalta osto-ohjelman jatkuminen olisi hyvä uutinen. Lisäksi tulevat Ranskan vaalit sekoittavat soppaa.
Lyhyellä aikavälillä poliittinen epävarmuus voi painaa turvasatamana pidettyjä Saksan valtionlainojen korkoja alaspäin ja leventää korkoeroja muiden maiden valtionlainoihin. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin inflaatio ja mahdollinen osto-ohjelman loppuminen todennäköisesti nostavat korkoja.
Miten matalat korot vaikuttavat sijoitussalkkuun?
Saadakseen tuottoa korkotason ollessa matala, on salkun riskitasoa hieman lisättävä. Yrityslainojen tuotot ovat viime vuosina olleet hyvät samasta syystä kuin valtionlainojenkin tuotot ja ne ovat hieman valtionlainojen tuottoja korkeammat.
”Kun korkomarkkinat eivät houkuttele, rahavirrat ohjautuvat osakemarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.”
Ongelmana niissä on kuitenkin se, että niistä saatavat tuotot ovat myös laskeneet historiallisen alhaisille tasoille. Mahdollinen korkojen ja riskilisien nousu alhaisilta tasoilta laskisi myös yrityslainojen arvoja. Toisaalta korkeammat kuponkikorot helpottavat tilannetta hieman.
Alhaiset valtion- ja yrityslainojen tuotot ovat merkittävä haaste perinteiselle sijoittajalle, joka sijoittaa sekä osake-, että korkomarkkinoille.
Kun perinteisille korkomarkkinoille sijoittaminen ei houkuta, rahavirrat ohjautuvat osakemarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin tai esimerkiksi infrastruktuurisijoituksiin. Näin alhainen korkotaso tukee osakemarkkinoita ja muita omaisuusluokkia.