Kun sähköistyminen, uusiutuva energia, ilmastonmuutos, poliitikko ja pandemia kohtasivat, alkoi energiasektorilla paistaa ja tuulla
Espanjassa valtio uhkaa puuttua energiayhtiöiden toimintaan. Chilessä energiaministeri puhuu uhkaavasta sähköpulasta ja lupaa energiantuotantoa lisääviä toimia. Euroopan komissio puuhaa kovaa vauhtia sosiaalirahastoa, josta vähätuloisille voitaisiin kompensoida nousevien energiakustannusten aiheuttamaa ahdinkoa. Bidenin hallinto on tiukassa paikassa energiahintojen nousun vuoksi. Suomessa on ennennäkemätön tuulienergiabuumi. Mistä oikein on kyse? Viimeaikaista otsikoiden tulvaa läheltä ja kaukaa yhdistää yksi tekijä […]
Espanjassa valtio uhkaa puuttua energiayhtiöiden toimintaan. Chilessä energiaministeri puhuu uhkaavasta sähköpulasta ja lupaa energiantuotantoa lisääviä toimia. Euroopan komissio puuhaa kovaa vauhtia sosiaalirahastoa, josta vähätuloisille voitaisiin kompensoida nousevien energiakustannusten aiheuttamaa ahdinkoa. Bidenin hallinto on tiukassa paikassa energiahintojen nousun vuoksi. Suomessa on ennennäkemätön tuulienergiabuumi. Mistä oikein on kyse?
Viimeaikaista otsikoiden tulvaa läheltä ja kaukaa yhdistää yksi tekijä – energiasektorilla tuulee ja ennen tylsäksikin parjattu sektori säteilee kuin aurinko.
”Mistä tässä kaikessa on kyse?” on kysymys, jota myös me korkialaiset olemme pyrkineet osaltamme jäsentämään. Näkemyksemme mukaan kyseessä on monen tekijän summa, jotka myös sattuvat ajallisesti samaan aikaan ja ruokkivat toinen toisiaan.
”Sähkön kysyntä kasvaa tällä hetkellä 5 % vuodessa eikä uuden kapasiteetin rakentaminen tahdo pysyä perässä kasvavassa kysynnässä.”
Ensimmäinen tosiasia on se, että energian kysyntä kasvaa koko ajan – jopa kiihtyvällä tahdilla energiatehokkuustoimista huolimatta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreen raportin mukaan pelkästään sähkön kysyntä kasvaa tällä hetkellä 5 % vuodessa eikä uuden kapasiteetin rakentaminen tahdo pysyä perässä kasvavassa kysynnässä yhteiskuntien sähköistyessä.
Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ajaa energiantuotantokapasiteetin siirtymistä hiilipohjaisesta hiilettömään – fossiilista kapasiteettia suljetaan eikä uuden kapasiteetin rakentaminen toistaiseksi pysty korvaamaan vajetta tai vastaamaan uuteen kysyntään.
Kolmas tekijä on ilmastonmuutos itse. Eri puolilla maailmaa ilmasto-olosuhteet ovat muuttuneet totutusta. Kuivuus on sulkenut vesivoimaloita, toisaalla odottamaton kylmyys tai kuumuus on kasvattanut voimakkaasti paikallista energian kysyntää ja siten laittaneet järjestelmät lujille.
Neljäntenä kehitykseen vaikuttaa politiikka. Energiaa omaavien tahojen suhteellinen valta sekä vipuvarsi niin alue- kuin maailmanpolitiikassa on kasvanut. Esimerkki tästä on Venäjän presidentti Putinin armonele Eurooppaa kohtaan tämän avatessa kaasuhanoja, jottei meidän tarvitsisi palella talvella.
Tekijöiden kokonaisuuden kruunaa koronapandemia, joka on sekoittanut maailmantaloutta sekä tuotanto- ja logistiikkaketjuja. Säikähdyksen jälkeen voimakkaasti elpyvä talous on yllättänyt kaikki, minkä seurauksena maailma kärsii komponenttipulasta ja merkittävistä toimitusketjujen viiveistä. Esimerkkinä mainittakoon mikrosiruihin tarvittava piin valmistukseen soveltuva hiekka. Mikrosiruista kilpailevat kaikki, myös energiantuotantolaitokset.
”Energiapula merkitsee lähes loputonta kysyntää uudesta tuotantokapasiteetista, eli gigawateista. Ja nimenomaan hiilivapaista gigawateista.”
Kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena meillä on käsissämme energiapula, johon ei helppoa ja nopeaa ratkaisua ole nähtävissä. Joudumme jokainen päivittämään suhtautumistamme energiaan ja energiavarmuuteen, sillä paluuta halpaan ja aina saatavilla olevaan energiaan tuskin on.
Energiapula merkitsee lähes loputonta kysyntää uudesta tuotantokapasiteetista, eli gigawateista. Ja nimenomaan hiilivapaista gigawateista, sillä muuttuneessa tilanteessa juuri uusiutuvien gigawattien syntyminen on pullonkaula ja niukkuustekijä. Näin ollen se, joka kykenee tuottamaan gigawatteja markkinoille, on hyvässä asemassa – niin kasvua tuottavana toimijana asiakkailleen kuin ilmastonmuutoksen ja energiapulan yhteiskunnallisena ratkaisijana.
Ja tämän vuoksi Korkian strategia sijoittajana on keskittyä tuottamaan uutta hiilivapaata kapasiteettia markkinoille.
Kirjoittajan Mikko Kanteron intohimona on yli kahden vuosikymmenen ajan ollut energia ja kiertotalous. Mikko vastaa Korkian uusiutuvan energian sijoitustoiminnasta. Vapaa-aika kuluu pitkälti koko perheen koripalloharrastuksen sekä ruoanlaiton parissa.