Kustannuspaineet nakertavat yritysten tuloskasvuodotuksia

Yritysten tuloskasvuodotukset ovat sopeutumassa talousympäristöön, jota leimaa sitkeä kustannusinflaatio ja hidastuva kysynnän kasvu. Ukrainan sota sekä Kiinan tiukka koronapolitiikka pitkittävät kustannuspaineita ja tuotannon toimitusketjuongelmia sekä leikkaavat globaalia kysyntää. Myös kilpailu työvoimasta on voimistunut. Q1-tuloskausi ei ole sujunut toivotun mallikkaasti. Yritysten tulevaisuuden odotukset ovat varovaiset. Rahapolitiikan tuntuva kiristyminen alkaa omalta osaltaan hidastamaan talouskasvua. Globaalit taantumaspekulaatiot ovat silti ennenaikaisia. Globaalisti tuloskasvu jatkuu näillä näkymin, mutta hidastuu selvästi. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat historiallisesti vaativat, mutta korkomarkkinat eivät myöskään puhuttele sijoittajia nykyisessä inflaatioympäristössä.

Talouskasvunäkymät aiempaa epävarmemmat

Yhdysvalloissa talous supistui lievästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna viime vuoden viimeiseen kvartaaliin lähinnä investointien heikkouden vuoksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole taantumatrendin alku. Ostopäällikköindeksit ennakoivat, että Yhdysvaltain ja euroalueen taloudet piristyivät keväällä alkuvuoden notkahduksesta. Kustannuspaineet ja Ukrainan sota varjostavat kuitenkin kasvunäkymiä, vaikka koronaviruksen kasvua vahingoittavat vaikutukset ovat selvästi pienentyneet. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n uudet talousennusteet povaavat, että talouskasvu jatkuu edelleen hyvänä tänä ja ensi vuonna. Samalla inflaatiopaineet pysyvät korkeampina ja pitkäkestoisempina kuin on aiemmin odotettu. Kehittyneiden maiden kuluttajahintainflaation IMF ennakoi olevan +4,4 % tämän vuoden lopussa hidastuen +2,2 % tasolle vuoden 2023 lopussa. Rahapolitiikka on kiristymässä länsimaissa. IMF ennustaa, että globaali BKT-kasvu on vuonna 2022 +3,6 % (ennen +4,4 %) ja +3,6 % (+3,8 %) vuonna 2023. Suurimmat kasvuennusteiden laskut kohdistuvat odotetusti euroalueeseen. Ukrainan sota, Venäjä-pakotteet, Kiinan tiukka koronapolitiikka, pitkittyneet tuotannon pullonkaulat, kiristyvä rahapolitiikka sekä kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta nakertava inflaatio ovat johtaneet talouskasvuennusteiden laskuun.

Kiinan tiukka koronapolitiikka yhdistettynä kiinteistösektorin ongelmiin ovat johtaneet maan kasvunäkymien heikentymiseen. IMF alensi Kiinan kuluvan vuoden BKT-kasvuennustetta +4,4 % (ennen +4,8 %). Nolla-Covid-politiikka pysynee voimassa suuren osan tästä vuodesta ja hidastaa etenkin kulutusta ja palveluja. On todennäköistä, että maa yrittää pian vakauttaa talouskasvuaan perinteisin velkavetoisin elvytystoimin. Tapetilla olleet uudet infrastruktuurihankkeet vaihtelevat vesiväylistä ja rautateistä pilvipalveluihin.

Rahapolitiikka on kiristymässä tuntuvasti kuluvan vuoden aikana. Yhdysvalloissa keskuspankin taseen nettosupistaminen alkaa asteittain kesäkuussa ja kesän lopussa kuukausitahti nousee 95 miljardiin dollarin. EKP pienentää omalta osaltaan arvopapereiden osto-ohjelmaansa vuoden toisella neljänneksellä ja on todennäköistä, että se loppuu nettomääräisesti kokonaan kesän aikana. Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean konsensusarvio on, että ohjauskorko on 1,9 % vuoden 2022 lopussa ja 2,8 % vuoden 2023 lopussa. Markkina sitä vastoin hinnoittelee, että ohjauskorko on todennäköisimmin 2,5 % tienoilla kuluvan vuoden lopussa. Markkina arvioi, että ohjauskorkoa nostetaan joka kokouksessa vuoden loppuun mennessä. Toukokuussa toteutettiin puolen prosenttiyksikön koronnosto ja kesä- sekä heinäkuussa odotetaan edelleen 0,50 %-yksikön koronnostoja. Euroalueella ensimmäinen ohjauskoronnosto on todennäköinen syyskuussa, mutta mahdollinen jo heinäkuussa. Lisää koronnostoja on tämän jälkeen näköpiirissä ennen vuodenvaihdetta.

Rahapolitiikan kiristymistä on jo ennakoitu markkinoilla ja rahoitusolosuhteet ovat tiukentuneet. Tämä tulee ajan myötä hidastamaan talouskasvua, etenkin luottovetoisilla ja korkoherkillä toimialoilla.

Yritysten tulosnäkymät ovat aiempaa sumuisemmat

Vuoden ensimmäisen kvartaalin tuloskausi on käynnissä ja se on muodostumassa jonkin verran odotettua paremmaksi sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Ilman energiasektoria, yritysten alkuvuoden tulokset ovat kasvamassa vuodentakaisesta noin +4 % Yhdysvalloissa ja noin +14 % Euroopassa. Samalla kuitenkin monen yrityksen näkymät kevätkaudelle ovat aiempaa varovaisemmat ja vuositason tuloskasvu tulee ennusteiden mukaan hidastumaan toisella vuosineljänneksellä. Toimitusketjuongelmat, työvoiman saatavuus ja kustannusinflaatio ovat heikentäneet yritysten kasvu- ja kannattavuusnäkymiä lyhyellä aikavälillä. Kiinan hämmästyttävän pitkäkestoinen tiukka koronapolitiikka, pitkäksi venyvä Ukrainan sota sekä keskuspankkien rahapolitiikan tuntuva kiristyminen heikentävät myös kysyntä- ja kasvunäkymiä loppuvuoden osalta.

Yritysten kuluvan vuoden tulosennusteissa, ja niiden muutoksissa, ei ole vielä indeksitasolla nähtävissä mitään olennaista heikentymistä vastatuulista huolimatta. Osakeanalyytikot arvioivat, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat noin +10 % vuonna 2022 ja +8 % vuonna 2023. Uskomme kuitenkin, että tulosennustemuutokset alkavat pian kääntyä lasku-uralle yritysten varovaisuuden kasvun seurauksena.

Nousevat korot sekä hidastuva yritysten tuloskasvu ovat painaneet osakemarkkinoiden kehitystä alkuvuoden aikana. MSCI AC World -indeksitasolla voittokertoimien arvostuspreemio historiaan on pienentynyt ja on nyt noin +5 %. Näin ollen huonompia uutisia alkaa olemaan markkinahinnoissa. Suhteessa voimakkaasti kohonneeseen korkotasoon osakkeiden hinnoittelu on historiallisesti vaativaa Yhdysvalloissa. Talouskasvun ja yritysten tuloskunnon tuntuva lisäheikkeneminen on suurin yksittäinen uhkatekijä globaaleille osakemarkkinoille. Markkinapelot siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki joutuu kiristämään rahapolitiikkaa liikaa ja syöksee maan talouden taantumaan ensi vuonna eivät historian valossa ole aivan tuulesta temmattuja. Emme kuitenkaan tässä vaiheessa usko, että globaali talous olisi menossa taantumaan.

Huhtikuu oli alavireinen osakemarkkinoilla

Huhtikuuta leimasi voimistuneet odotukset koronnostoista sekä voimakkaasti nousseet pitkät markkinakorot. Yhdysvalloissa 10 vuoden valtionlainakorko kiipesi liki puoli prosenttiyksikköä ja myös euroalueella pitkät korot olivat selvässä nousussa. Euroalueen valtionlainaindeksi tuotti -2,8 % huhtikuussa. Myös luottoriskipreemiot levenivät selvästi ja korkealuokkaisten IG-yrityslainojen tuotto oli -3,7 %. Brent-öljylaadun hinta polki paikallaan huhtikuussa. Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat edelleen ja keskuspankkien rahapoliittinen inflaationvastainen retoriikka on tiukentunut.

Huhtikuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti euroissa laskettuna -3,0 %. Yhdysvaltain dollari vahvistui yli +4 % kuukauden aikana, mikä pehmensi markkinoiden laskua eurosijoittajalle. Vastuulliset yritykset tuottivat noin prosenttiyksikön heikommin kuin laaja markkina. Laatuyritykset kehittyivät myös heikommin kuin laaja markkina. Pienet arvoyhtiöt tuottivat sitä vastoin selvästi pieniä kasvuyrityksiä sekä laajaa markkinaa paremmin. Osakealueista kehittyvät osakemarkkinat, Pohjoismaat sekä Eurooppa olivat globaalisti huhtikuun suhteellisia voittajia lähes paarisuorituksilla. Yhdysvaltojen osakemarkkina heikkeni sitä vastoin huhtikuussa -4,1 % ja Japanin markkina -3,8 % euroissa laskettuna. Toimialoista tuottokärjessä huhtikuussa olivat päivittäistavarat (+6,1 %) ja energia (+4,2 %), kun taas peränpitäjinä olivat kommunikaatiopalvelut (-7,8 %) ja informaatioteknologia (-6,9 %).