Kylmää kyytiä korkojen noususta

Korkojen harppaus ylöspäin lisää globaalin talouden vastatuulia energiakriisin jatkoksi. Taantuman todennäköisyys on edelleen kasvanut etenkin Euroopassa. Yritysten tulosennusteet ovat ylioptimistisia ja tulevat laskemaan. Osake- ja korkomarkkinoilla on nähty suuria arvonalennuksia tänä vuonna. Globaalin taantuman varjo on paljon paremmin huomioitu osakehinnoissa kuin yritysten tulosennusteissa. Tulosennusteiden tuleva lasku tuskin parantaa osakemarkkinoiden tunnelmia. Markkinoiden kannalta luottamus siihen, että […]

Korkojen harppaus ylöspäin lisää globaalin talouden vastatuulia energiakriisin jatkoksi. Taantuman todennäköisyys on edelleen kasvanut etenkin Euroopassa. Yritysten tulosennusteet ovat ylioptimistisia ja tulevat laskemaan. Osake- ja korkomarkkinoilla on nähty suuria arvonalennuksia tänä vuonna. Globaalin taantuman varjo on paljon paremmin huomioitu osakehinnoissa kuin yritysten tulosennusteissa. Tulosennusteiden tuleva lasku tuskin parantaa osakemarkkinoiden tunnelmia. Markkinoiden kannalta luottamus siihen, että inflaatio on tulossa alas, olisi ensiarvoisen tärkeätä.

Keskuspankit puun ja kuoren välissä

Kasvunäkymät ovat kyselytutkimusten mukaan edelleen heikentyneet varsinkin Euroopassa. Yhdysvaltain talous näyttäisi sinnittelevän lievästi plussan puolella vuoden kolmannella neljänneksellä heikon alkuvuoden jälkeen. Yksityiset kiinteät investoinnit ovat heikentyneet Yhdysvalloissakin koko alkuvuoden ajan. Korkojen voimakas nousu näkyy etenkin rakentamisessa ja sen näkymissä. Markkinaehtoisen rahoituksen hinta on noussut ja sen saatavuus on osin heikentynyt.

Keskuspankkien liikkumatila on kapea. Yhdysvalloissa keskuspankki tavoittelee mandaattinsa mukaisesti täystyöllisyyttä ja hintavakautta. Tällä hetkellä eri inflaatiomittarit ovat kaukana hintavakaudesta samalla kun maassa on täystyöllisyys. Keskuspankin omien ennusteiden mukaan inflaatio Yhdysvalloissa palaa tavoiteltuun hintavakauteen vasta loppuvuoden 2023 ja vuoden 2024 aikana. Euroalueella keskuspankin mandaattiin kuluu virallisesti vain hintavakaus. Uusimmat 10 % vuosi-inflaatiolukemat ovat hyvin karuja suhteessa 2 % inflaatiotavoitteeseen. Myöskään EKP ei näe omien ennusteidensa valossa inflaation maltillistuvan kunnolla ennen vuotta 2024.

Maailmantalouden tarjontapuoli kärsii osin edelleen häiriöstä liittyen Ukrainan sotaan sekä koronakriisin jälkimaininkeihin. Keskuspankkien työkalu inflaation hillitsemiseksi on kysynnän hidastaminen alle luonnollisen kasvutrendin. Samalla kasvaa riski siitä, että keskuspankkien myötävaikutuksella kysyntä hidastuu liikaa ja maailmantalous vajoaa taantumaan.

Yhdysvalloissa markkinaennusteet sekä keskuspankin oma kommunikaatio antavat olettaa, että ohjauskoron huippu saavutetaan maaliskuussa 2023 runsaan 4,5 % tasolla. Tämä merkitsisi, että ohjauskorkoa nostetaan vielä seuraavan neljän kokouksen aikana yhteensä vähintään puolitoista prosenttiyksikköä. Euroalueella repokorko on näillä näkymin seuraavan 2-4 kokouksen aikana nousemassa nykyiseltä 1,25 % tasolta reilusti yli kahteen prosenttiin. Määrällinen elvytys on myös pienenemässä. Rahapolitiikka on selvästi talouskasvua hidastavaa viimeistään alkuvuonna 2023. On selvää, että jos inflaatio edelleen ylittää ennusteet, niin korkojen nousu voi olla voimakkaampaakin.

Vuonna 2020 maailmantalouden velkakuorma nousi 256 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vielä vuonna 2007 vastaava luku oli 195 prosenttia (lähde: IMF). Julkinen velka on kasvanut nopeammin kuin yksityinen velka samalla ajanjaksolla. Korkea inflaatio helpottaa osittain velan hoitoa tällä hetkellä. Euroalueella keskuspankki yrittää omilla tasoitustoimillaan pitää reuna-alueet kyydissä mukana. On silti todennäköistä, että korkojen nousun negatiivinen vaikutus talouden heikoimpiin ja velkaantuneimpiin toimijoihin ja toimialoihin on tällä kertaa suurempi kuin ennen.

Länsimaiden taloudet näyttäisivät kokonaisuutena ajautuvan jonkinlaiseen taantumaan ensi talven aikana. Tulevan markkinakehityksen kannalta taantuman luonne, kesto ja syvyys ovat ratkaisevia.

Onko taantuma jo hinnoiteltu markkinoilla?

”Osakkeiden arvostuskupla” on pitkälti purkautunut korkojen nousun ajamana. Viimeisen 12 kuukauden aikana toteutuneilla tuloksilla yritysten voittokertoimet olivat Yhdysvalloissa syyskuun lopussa 5 % alempia kuin tyypillisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Globaalisti alennus oli suurempi suhteessa historiaan. Samalla myös pitkät valtionlainakorot ovat korkeimmillaan sitten finanssikriisin alun.

Yritysanalyytikot ennustavat optimistisesti, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat vuonna 2023 taantumariskeistä ja hidastuvasta inflaatiosta huolimatta +6 %. Yhdysvaltoihin ennuste on +8 %. Tulosennusteissa on selviä laskupaineita.

”Lievä ja lyhyt”-taantumassa yritystulokset laskevat tyypillisesti kymmenisen prosenttia vuoden ajanjaksolla. Tämän skenaarion todennäköisyys on osakemarkkinoiden hinnoittelun perusteella nyt noin viidenkymmenen prosentin luokkaa. Heikkolaatuisten High Yield -yritysten riskilisät ovat 1-2 prosenttiyksikköä yli viimeisen 15 vuoden keskitason. Tyypillinen taantuma leventäisi historian valossa High Yield -yritysten keskimääräisiä riskilisiä vielä 3-4 prosenttiyksiköllä nykyisestä. High Yield -lainat hinnoittelevat siten nyt ”klassista taantumaa” noin kolmanneksen todennäköisyydellä.

Taantumat vaihtelevat syiltään, vakavuudeltaan ja seurauksiltaan. Finanssikriisissä yritystulokset laskivat Yhdysvalloissa runsaan kahden vuoden aikana 34 prosenttia ja nopeatempoisessa koronakriisissäkin 20 prosenttia. Osakekurssien lasku huipuilta oli tätäkin suurempaa. High Yield -korkoero oli korkeimmillaan finanssikriisissä yli 2,5 kertainen ja koronakriisissäkin yli 1,5 kertainen nykytilanteeseen verrattuna. Nämä edustavat tässä vaiheessa kaukaisia kauhukuvia.

Edelliskerroilla päälle iskeneet taantumat selätettiin pitkälti voimakkailla ja nopeilla elvytystoimilla. Talouksien kasvuprofiili taantumasta elpymiseen oli siten lähinnä ”V-tyyliä”. Jos inflaatio ei lähde maltillistumaan riittävästi ja tarpeeksi nopeasti, saattavat elvytystoimet taantuman osuessa kohdalle jäädä sekä vajaiksi ja takapainotteisiksi. Tämä hidastaisi myös osakemarkkinoiden toipumista.

Markkinoilla syyskuu oli tyly

Keskuspankkien koronnostot ja markkinakorkojen reipas nousutrendi jatkuivat edelleen syyskuussa. Saksan kymmenen vuoden valtionlainakorko nousi kuukauden aikana 0,6 prosenttiyksikköä ja Yhdysvalloissa nousua kirjattiin 0,7 prosenttiyksikköä. Syyskuussa euroalueen valtionlainaindeksi tuotti -3,9 % ja korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat -3,4 %.

Syyskuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi laski euroissa mitattuna masentavat -7,1 %. Dollarin vahvistuminen pehmensi laskua eurosijoittajalle. Vastuulliset yritykset tuottivat aavistuksen heikommin kuin laaja markkina. Tyylimielessä etenkin pienyhtiöt olivat syyskuun suhteellisia häviäjiä.

Osakealueista suhteellisesti parhaiten suoriutuivat syyskuussa Eurooppa (-6,3 %) sekä Yhdysvallat (-6,9 %). Heikoimmat tuotot antoivat kehittyvät markkinat (-9,3 %) Kiinan johdolla (-12,3 %) sekä Pohjoismaat (-8,6 %). Toimialoista tuottokärjessä olivat terveydenhuolto (-1,7 %) sekä päivittäistavarat (-5,0 %), kun taas heikoimmin kehittyivät kommunikaatiopalvelut (-10,1 %) ja informaatioteknologia (-10,0 %).