Mika Räsänen
Hajautettu lämmöntuotanto voidaan uusiutuvan sähköenergiantuotannon tavoin rakentaa perustuen erillisiin tuotantoyhtiöihin. Näiden yhtiöiden rahoitus ja omistus voi tulla ulkopuolisilla sijoittajilta. Miksi energiayhtiöt lähtisivät tähän kolmansien osapuolien kanssa, eivätkä lainarahalla? Pankeista saatavan lainan enimmäismäärä on 70 %, mikä sitoo myös omia pääomia. Tämä ja lainojen takaisinmaksu on pois kuntalaisille jaettavista varoista. Toisaalta lämmöntuotanto sopii institutionaalisille sijoittajille infrastruktuuri-tyyppiseksi sijoituskohteeksi tasaisten ja hyvin ennustettavien kassavirtojensa kautta. Polttoaineiden hankinta perustuu tyypillisesti pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin.
Laitoksiin tehtävät investoinnit ovat kokoluokaltaan sopivia suurimmalle osalle kotimaisia institutionaalisia sijoittajia.
Samalla energian myynti kaukolämpöverkkoon voidaan järjestää pitkäaikaisilla sopimuksilla energiayhtiön kanssa. Kaukolämpöverkon omistava energiayhtiö voi tällöin keskittyä laitoksen operointiin ja mahdolliseen kunnossapitoon, joka sekin voidaan ulkoistaa kolmannelle osapuolelle. Laitoksiin tehtävät investoinnit ovat kokoluokaltaan sopivia suurimmalle osalle kotimaisia institutionaalisia sijoittajia. Tyypillisimmillään n. 10-25 MW:n kattilalaitoksessa on kyse 8-20 milj. euron laitosinvestoinnista.
Lämmöntuotannon muutos ja hajautettujen tuotantolaitoksien omistuspohjan muuttaminen ja uusien tahojen ottaminen mukaan laitoksien omistajiksi tarjoaa kunnille ja energiayhtiöille mahdollisuuden tasaisten kassavirtojen säilyttämiseen myös lämmöntuotannon murroksen aikana. Energiayhtiöiden ei tarvitse luopua tärkeimmistä vahvuuksistaan, asiakkaistaan ja kaukolämpöverkostaan, vaikka ne avaisivatkin lämmöntuotannon alueellaan kolmansille osapuolille.
Innovatiivisena kehittäjänä ja sijoittajana me Korkialla tutkimme ja kehitämme tällaisia kestävän kehityksen murrostilanteen hankkeita. Tällöin voimme tarvittaessa toimia aktiivisesti kaikkien osapuolten eduksi Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalisuutta.