Martti Malmivirta
Koronakriisistä selviäminen vaatii yrityksiltä muutakin kuin vahvan taseen ja kustannusleikkauksia. Niiden täytyy myös miettiä liiketoimintansa uudelleen monelta osin pärjätäkseen koronakriisin jälkeisessä, hyvin erilaisessa maailmassa. Eristyksissä vietetty aika antaa meille jo osviittaa siitä, mihin kaikkeen yritysten täytyy jatkossa varautua ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voi tarjota. Historiamme suomalaisina taas vahvistaa uskoa siihen, että vaikean paikan edessä kykenemme muuttamaan toimintaamme perinpohjaisesti ja selviämään kriisistä ulos entistäkin vahvempina.
Finanssikriisin kaksi oppia eivät enää riitä
Koronakriisi on erilainen kuin runsaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi. Koronakriisi aiheutti nopeamman romahduksen osakemarkkinoilla ja se jättää myös reaalitalouteen finanssikriisiä syvemmän kuopan. Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Didier Sornette, jota pidetään maailman johtavana finanssikriisien – samoin kuin maanjäristysten – ennustajana, kuvasi finanssikriisiä maanjäristyksissä käytetyllä asteikolla magnitudilla 8.5 ja koronakriisiä (silloisen tiedon varassa) magnitudilla 9.0. Vaikka ero näyttää pieneltä, magnitudin logaritminen asteikko tarkoittaa Sornetten arviossa sitä, että koronakriisi on vaikutuksiltaan yli kolminkertainen finanssikriisiin verrattuna.
Finanssikriisi oli pitkälti sisäsyntyinen, amerikkalaisten pankkien ahneuden ja huonon riskienhallinnan sekä amerikkalaisten kuluttajien asuntomarkkinoita koskeneiden arvonnoususpekulaatioiden aiheuttama. Koronakriisi puolestaan on ulkosyntyinen, terveyteen liittyvän riskin realisoitumisen aiheuttama. Finanssikriisi näkyi rahoituksen pulana ja kysynnän supistumisena; koronakriisissä meillä on käsissä yhtä aikaa sekä kysynnän että tarjonnan pysähtyminen, vieläpä omalla päätöksellä.
Finanssikriisin jälkeen tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin, millaiset yritykset selvisivät siitä parhaiten. Tutkimuksissa nousi esiin kaksi kaikille menestyjille yhteistä piirrettä: Näillä oli vahva tase jo ennen kriisiä, ja pahimman kriisin aikana ne leikkasivat aktiivisesti kustannuksiaan. Kriisin jälkeen menestyjät saattoivat taas palata aiempiin toimintatapoihinsa, pysyvää muutosta strategiaan tai toimintatapaan finanssikriisi ei useimmille yrityksille jättänyt.
Koronakriisissä taseen ja kustannusleikkausten opit pätevät kriisin ylitse pääsemiseksi, mutta kriisin jälkeisessä kilpailussa ne eivät yksinään kanna pitkälle. Koronakriisi jättää jälkeensä syvällisiä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia sekä yritysten omassa toiminnassa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Finanssikriisistä selvisi, jos sai riittävästi rahoitusta ja odotti markkinoiden elpyvän. Koronakriisistä menestyksekkäästi selviävät yritykset miettivät oman toimintansa perusteellisesti uudelleen. Osa proaktiivisesti viedessään kehitystä alallaan eteenpäin, toiset pakotetusti kilpailijoita seuratessaan, jotkut eivät ollenkaan.
Koronaepidemia ei ole musta joutsen ja vastaavien varalle voidaan ottaa oppia jatkossa
Koronaepidemia ei ole ns. musta joutsen eli äärimmäisen harvinainen ja ennustamaton tapahtuma dramaattisine seurauksineen. Koronaepidemian kaltaisia tapahtumia on nähty tulevaksi jo pitkään, ja vaikka niitä on vaikea estää, niihin on mahdollista varautua. Monien asiantuntijoiden varoituksista huolimatta WHO, valtiot ja yritykset eivät tällaiseen riskiin olleet varautuneet, mistä maksamme nyt ison laskun. Yritetään ainakin oppia vastaisen varalla kalliilla oppirahoilla hankitusta kokemuksesta.
Vanha kasku siitä, miten ihmisellä olisi vain yksi munuainen, jos hän olisi investointipankkiirien suunnittelema, nousee nyt symboliseen arvoon. Jatkossa opimme ehkä hyväksymään pientä tehottomuutta ja ylimääräisiä kustannuksia, jos voimme estää niillä ison katastrofin, jollaisia väistämättä tulee aina jossain vaiheessa eteen. Koronaepidemian kaltaiset tapahtumat ovat harvinaisia, mutta eivät mitenkään mahdottomia. Ne kuuluvat ikävien asioiden tilastolliseen pitkään häntään, jossa koronaakin kohtalokkaammat kriisit ovat lähivuosikymmeninä hyvin mahdollisia, jopa väistämättömiä.
Koronakriisi tarjoaa meille harvinaisen mahdollisuuden harjoitella reaalimaailmassa selviytymistä kaikkia koettelevasta yllättävästä globaalista muutoksesta. Yhteiskunta muuttuu toivottavasti jatkossa vastustuskykyisemmäksi paitsi koronaepidemialle myös monille muille vaikutuksiltaan yhtä suurille tai suuremmillekin kriiseille. Sama harjoitus voi tehdä yrityksistä paljon nykyistä kestävämpiä ja sopeutuvampia.
Millaisia muutoksia koronakriisi tuo yrityksille ja ympäröivälle yhteiskunnalle?
Koronakriisi tuo yrityksille paljon uusia muutoksia ja kiihdyttää jo aiemmin liikkeellä olleita kehityskulkuja. Seuraavassa on ryhmitelty laajemmiksi teemoiksi iso joukko erilaisissa työryhmissä ja keskusteluissa viime viikkoina kirjattuja koronaan liittyviä muutoksia. Lista ei pyri olemaan kattava ennuste tulevasta, vaan sillä kuvataan pelikentän muutosten laajuutta ja syvyyttä sekä tuetaan väitettä tarpeesta miettiä yrityksissä hyvin monet asiat uudelleen.
Teemojen taustalla on eri suuntiin vetäviä voimia, joiden yhteisvaikutus voi viedä asiat useaankin erilaiseen lopputulokseen. Osa muutoksista sisältää totuttuihin käytäntöihin ja laajasti hyväksyttyihin arvoihin liittyviä vaikeita vastakkainasetteluja, jotka haastavat suomalaisen yhteiskunnan perinteistä toimintamallia ja arvopohjaa. Kaikkea tätä emme halua ja voimme aktiivisesti vaikuttaa kehityksen suuntaan. Osa tulee muualta annettuna, jolloin meidän on vain sopeuduttava.
- Riskienhallinnasta tulee uusi mantra
Yritykset varautuvat epäjatkuvuuksiin kaikessa toiminnassaan ja ovat valmiita maksamaan turvallisuudestaan. Toimitusketjut mietitään uudelleen, ja riippuvuutta etäällä sijaitsevista hankintalähteestä vähennetään. Just-In-Time -tehokkuus saa uuden riskeihin liittyvän hintalapun. Osa tehdyistä ulkoistuksista palautetaan, ja Suomessa nähdään lisää tuotannollista toimintaa perinteisilläkin aloilla. Niukkojen resurssien maailmassa omavarmuudesta tulee hyve. Organisaatioiden toimintoja yksinkertaistetaan, hierarkiaa puretaan ja tiedonkulkua tehostetaan. Varahenkilöjärjestelyt ja seuraajasuunnittelu viedään kaikille organisaatiotasoille. Yritykset keräävät itselleen taloudellisia puskureita ja hakeutuvat yhteistyöverkostoihin, jotka tarjoavat joustavuutta, kustannushyötyjä ja taloudellista turvallisuutta – usein omistus- ja rakennejärjestelyiden kautta. Skenaarioista ja riskianalyyseista tulee yritysten johtamisen perustyökaluja. - Etäisyys on uusi normaali
Ihmisten fyysinen etäisyys jää osaksi arkea ja digitaalisuus korvaa läheisyyden. Etätyöstä tulee hallitseva toimintamalli, ja siihen liittyvä teknologia oheislaitteineen samoin kuin johtamismallit kehittyvät nopeasti. Toimistojen neliötehokkuus heikkenee, vaikka absoluuttiset neliöt vähenevätkin. Toimistoissa ja tehtaissa välttämättömät ihmiset sijoitetaan toisistaan riittävän etäälle. Erilaisissa palveluissa asiakkaiden välille jätetään jatkossakin turvavälit. Julkisen liikenteen matkustamista joudutaan arvioimaan uudelleen toteutustapojen osalta. - Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu pysyvästi
Kulutuksen rakenne muuttuu, verkkokaupasta tulee hallitseva jakelutie lähes kaikilla alueilla. Iso osa väestöstä oppii karsimaan ei-välttämätöntä kulutusta. Yhteiskäyttö, vuokraus ja leasing yleistyvät kestokulutushyödykkeissä. Hygienian merkitys kasvaa, ihmiset hallitsevat sen hyvin ja odottavat sitä muiltakin. Terveydellinen ja taloudellinen pelko varjostavat kehitystä pitkään ja toistuvasti uusien pienempien ja suurempien kriisien myötä. Pelko täytyy kyetä muuttamaan järkeväksi varovaisuudeksi ja kyvyksi elää jatkuvassa epävarmuudessa. - Teknologian hyödyntäminen ja digitalisaatio kiihtyy
Panostukset näihin kasvavat merkittävästi aiempiin ennusteisiin verrattuna. Koronan aiheuttamaa kuoppaa peitetään teknologian ja digitalisaation mahdollistamalla tuottavuuskehityksellä ja uudella liiketoiminnalla. Teollisuusautomaatio kiihtyy ja tehtaiden henkilömäärä vähenee jatkuvasti. Kaikki digitalisoidaan, mikä voidaan. Anturivallankumous ja IoT:n leviäminen kiihtyvät. Tekoälyn kapeat erityissovellukset yleistyvät nopeasti vauhdittaen myös automaatiota. Back office -toimintojen automatisointi kiihtyy ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla. - Cash is king
Rahoituksesta tulee niukka resurssi ja kasvun pullonkaula. Investointihyödykkeiden vienti vaikeutuu joillakin markkinoilla asiakkaiden rahoitushaasteiden takia. Kehitys- ja laajennusinvestointien rahoitus hankaloituu. Monet kilpailukykyiset, mutta vähävaraiset yritykset joutuvat rakennejärjestelyiden kohteeksi. Pääomasijoittajilla on varoja järjestelyihin, mutta sijoittajien pienet organisaatiot ovat vielä pitkään kiinni nykyisten portfolioyhtiöidensä luotsaamisessa koronakriisin läpi. Suuret ja taseeltaan vahvat kv-yritykset vahvistavat järjestelyillä rooliaan, ja monet toimialat keskittyvät edelleen. Yritysten arvonmääritysten käytännöt muuttuvat. - Suomi kamppailee kasvavien rajojen ja muurien keskellä
Kansalliset rajamuodollisuudet vakiintuvat, ja henkilöliikennettä rajoitetaan. Geopolitiikan merkitys taloudessa vahvistuu, ja maailmalla siirrytään geotalouteen. Protektionismi lisääntyy, ja kansainvälinen kauppa hidastuu. Suomi jatkaa avoimuuden ja vapaakaupan sekä niitä ajavan yhtenäisen EU:n puolustamista. - Demokratia äänestetään uusiksi
Demokratian vastaiset trendit vahvistuvat maailmalla, ja demokratia muuttaa ihmisten tahdosta muotoaan. Yksilönvapauksia kavennetaan, digitaalista seurantaa lisätään, ja yhä suurempi osa väestöstä hyväksyy tämän. Turvallisuus nousee ykkösprioriteetiksi – terveys, talous, sotilaallinen, kyber. Ratkaisujen toimivuus syrjäyttää ideologiaa, mutta toisinajattelijat eivät vaikene. - Velkaantuva valtio kiristää otettaan
Valtion rooli taloudessa kasvaa. Veropohja laajenee, ja verotus kiristyy. Julkisia hyvinvointipalveluita karsitaan tuntuvasti, mutta etäpalveluiden määrä kasvaa koko sote-sektorilla. Valtiokin joutuu ottamaan uuden pakotetun digiloikan tuottavuuskehityksen takia. Valtion erityisrahoituslaitokset järjestetään uudelleen. - Asuminen muuttuu yhteiskunnan myötä
Etätyö ja verkkokauppa otetaan huomioon jo asuntojen suunnitteluvaiheessa. Vertikaaliviljely tuodaan osaksi asumisympäristöä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä kasvaa, ja niistä tulee myös suunnitellusti etätyön paikkoja. - Tiede ja tutkimus ristiaallokossa
Tieteen arvostus keskustelussa ja päätöksenteossa kasvaa. Samalla opetuksen ja tutkimuksen kustannuksia joudutaan leikkaamaan, ja tuottavuutta haetaan digitalisaatiosta ja verkosta. Yliopistojen verkkotarjonta kasvaa. Opiskelu ulkomailla vähenee kansainvälisten huippuyliopistojen tarjotessa palveluitaan verkon yli. Soveltava huippututkimus on entistä enemmän yritysten rahoituksen varassa, ja Suomen kilpailukyky perustutkimuksessa heikkenee varojen puutteessa. - Terveydenhuolto ajatellaan uusiksi
Terveydenhuollon rooli kasvaa merkittävästi kansallisessa riskienhallinnassa ja huoltovarmuudessa. Valtio ottaa tiukan otteen yksityisen terveydenhuollon ohjauksessa ja asettaa sille uusia vastuita. Sote-malli menee uusiksi. Sote-uudistuksessa tavoitelluista tuottavuusparannuksista suurin osa saadaan etäpalveluista, jotka kasvavat nopeasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla niin potilaan tutkimisessa, diagnostiikassa, tarkkailussa, seurannassa kuin suoranaisessa hoitamisessakin. - Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun uudet tavoitteet ja pelisäännöt
Valtio ei kykene panostamaan suunnitellulla tavalla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Ilmastomuutostavoitteita ja toimenpiteitä on arvioitava uudelleen. Yritysten päästövähennysten täytyy olla taloudellisesti järkeviä, mutta alhainen öljyn hinta vaikeuttaa kehitystä. Teknologisen kehityksen varaan lasketaan entistä enemmän.
Kun fysiikan lait muuttuvat, pyöränkin voi keksiä uudelleen
Pallo on nyt yrityksillä. Niiden täytyy arvioida omaa toimintaansa muuttuneessa ympäristössä ja rohjeta kyseenalaistaa vanha toimintatapansa. Yritykset joutuvat sopeuttamaan tarjontaansa muuttuneeseen kysyntään, moni joutuu hakemaan kokonaan uusia markkinoita osaamisensa ja resurssiensa hyödyntämiseksi. Vaikka fysiikan lait säilyvätkin koronakriisissä, yritykset voivat nyt keksiä pyörän uudelleen. Koronan jälkeinen toimintaympäristö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia monien toimialojen pelisääntöjen uudistamiselle kuin mikään aiempi muutos.
Yritykset tekevät skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuudenkuluista. Moni yritys kaivaa porterilaisen arvoketjunsa esiin, ryhtyy piirtämään toisenlaisia verkostokuviota toimialalla ja laskemaan arvonlisäyksiä solmukohdissa vaihtoehtoisissa rakenteissa. Sanalle kilpailuetu syntyy uutta ja luovaa koronan jälkeiseen aikaan kehitettyä sisältöä.
Meillä on uudistumiselle hyvät edellytykset. Suomalaiset ovat aina olleet ongelmatilanteissa oma-aloitteisia, toimeliaita ja tottuneita tekemään asioita yhdessä. Suomi 100 -juhlavuoden teemaksi valittiin Yhdessä, koska keskinäinen avunanto ja yhteistyö on ollut meille tunnusomainen piirre koko historiamme ajan. Kun tähän yhdistetään aito koko kansan kiinnostus digitalisaatioon ja teknologiaan, voi syntyä hyvää jälkeä.
Koronakriisi osui symbolisesti myös toisen selvittämämme kriisin muistohetkeen. 80 vuotta sitten selvisimme yhdessä talvisodasta, ja sotien jälkeen Suomi meni innovaatiopolitiikkansa ja hyvin koulutetun nuorison avulla maailman kärkeen lähes kaikilla aloilla. Nyt se pitää tehdä uudelleen suomalaisissa yrityksissä. Valtion tehtävä on toimia mahdollistajana, tehdä tarvittaessa tilaa yritysten uudistumiselle lainsäädännöllä ja asetuksilla sekä tarjota mahdollisuuksia markkinaehtoisille kokeiluille. Mutta yritysten pitää nyt ottaa aloite käsiinsä.
Kirjoittaja Martti Malmivirta on Korkia Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtaja.