Luvassa kylmää kyytiä – energiamarkkinat sekaisin

Hallintorakennuksissa hikoillaan nyt monin tavoin, kun päälle painavat samanaikaisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamat ennätyshelteet sekä geopoliittiset kriisit. Tule apuun Anja, lauloivat Pääkköset vuonna 1989 ja loivat hokeman, mutta tässä tilanteessa ei taida originaali puhemusiikki montaa hymyilyttää. Jotta emme murru energiapainostuksen alla, on uusiutuvaan panostamisen aika nyt.

Ei riittänyt varoittelu maapallon kuumenemisesta, vaan tarvittiin myös hävytön hyökkäyssota ja energialla kiristys energiamurroksen loppusuoran kiriin. Kirille on tarvetta, sillä Eurooppaa ja sen suurkaupunkeja koettelevat helteet ovat käsinkosketeltava muistutus siitä mitä ilmastollinen epämukavuus on. Kaupunkien rakennettu ympäristö, tiivis ihmismassa ja autot sekä laitteet korostavat valosäteilyä 5-9 astetta[1].

Epämukavaa on myös katsoa energialaskuja energiamarkkinan ollessa sekaisin; jäähdytys maksaa mansikoita kesällä, talven lämmityslaskuista puhumattakaan. Sähkönhinta on kivuliaalla tasolla noustuaan moninkertaiseksi viime vuosiin verrattuna.

Korkeilla energiakustannuksilla on suora negatiivinen vaikutus niin kuluttajien ostovoimaan kuin yritysten kustannusrakenteisiin. Energia on välttämätön perushyödyke, jonka käytöstä kuluttajien on vaikea tinkiä, sillä tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostavat yli 80 % asumisen energiankulutuksesta[2] (sis. kaikki energiamuodot).

Vihreä siirtymä on Euroopan kokoinen solidaarisuusliike

Omavaraisuuden mantra on nyt vahva. Luottavaisella energiapolitiikallaan virhearvion tehnyt Saksa harkitsee oman ydinvoimansa käytön jatkamista[3] tehtyään päätöksen luopua ydinvoimasta Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Erityistilanteessa lienee kannatettavaa katsoa sota-ajan yli samalla kun uusiutuvan energian hankkeiden luvitusta nopeutetaan EU:ssa[4] uuden energiatuotannon luomiseksi.

Uusiutuva energia lyö ässän pöytään – erityisesti aurinkovoimala on erityisen nopea toteuttaa verrattuna moniin muihin energiamuotoihin.

Valitettavasti suurten ja hitaiden investointien energiamarkkinoilla ei voi luoda nopeaa hintahelpotusta, mikäli poliittisia interventioita ei lasketa mukaan. Tässä kohtaa uusiutuva energia lyö ässän pöytään – erityisesti aurinkovoimala on erityisen nopea toteuttaa verrattuna moniin muihin energiamuotoihin.

Uusiutuvan energian järjestö IRENA on listannut hyvin uusiutuvan energian hyötyjä[5]. Selvien ilmastohyötyjen lisäksi usein unohtuu se, että paikallisuus ja hajautettu tuotanto tarkoittaa myös pääsyä energian piiriin laajemmalle globaalille populaatiolle sekä parempaa paikallista työllisyyttä. Hyvä esimerkki on Korkia Aurinkoenergiarahasto Ky:n omistama laitos Espanjan Badajozin alueella, jossa työttömyys sekä alueelta poismuutto ovat espanjalaisittain korkealla tasolla. Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi aurinkoenergialaitos on ollut siis myös alueellisesti tärkeä.

Tiedämme, että suomalainen luonne pystyy puhaltamaan yhteiseen hiileen (pun intended, onneksi hiili vähenemässä) seuraavana talvena ja hyväksymään epämukavuutta, jotta emme maanosana nöyrry itänaapurin kiristyksen edessä. Osaamme varmasti hitsautua tarvittaessa yhteiseksi rintamaksi energiahaasteiden edessä – arvostaen ja muistaen samalla, että Suomi on hoitanut oman energiahuoltonsa erinomaisesti. Kiitos siitä kaukonäköisille päättäjille ja energia-alan toimijoille.

Tehdään samalla yhtenäisyydellä ja kaukonäköisyydellä nyt murrosta isommassa mittakaavassa. Otetaan EU-kaverin kädestä kiinni. Mennään eteenpäin. Investoidaan paikalliseen uusiutuvaan energiaan. Yhdessä. Talvisen hangen läpi. Prkl.

[1] As heatwaves blanket Europe, cities turn to nature for solutions (unep.org)
[2] Energia | Tilastokeskus (stat.fi)
[3] Germany rethinks nuclear power exit due to threat of winter energy crunch | Financial Times (ft.com)
[4] resource.html (europa.eu)
[5] Benefits (irena.org)