Energian hintapiikki uusi jokeri talouspakassa

Energian hinnannousu on uusi epävarmuustekijä maailmantaloudelle ja markkinoille. Erilaiset tarjontapuolen pullonkaulat ovat jo tätä ennenkin alkaneet himmentää talousnäkymiä. Inflaation odotettu maltillistuminen on edelleen siirtymässä eteenpäin. Uudet suunnitellut talouden elvytystoimet Yhdysvalloissa uhkaavat jälleen kiihdyttää inflaatiota. Pitkissä koroissa on nousupaineita. Samalla kauan jatkunut ultralöysä globaali rahapolitiikka on synnyttänyt kuplapelkoja muun muassa Kiinan kiinteistömarkkinoilla. Keskuspankit joutunevat ilmeisesti pienentämään […]

Energian hinnannousu on uusi epävarmuustekijä maailmantaloudelle ja markkinoille. Erilaiset tarjontapuolen pullonkaulat ovat jo tätä ennenkin alkaneet himmentää talousnäkymiä. Inflaation odotettu maltillistuminen on edelleen siirtymässä eteenpäin. Uudet suunnitellut talouden elvytystoimet Yhdysvalloissa uhkaavat jälleen kiihdyttää inflaatiota. Pitkissä koroissa on nousupaineita. Samalla kauan jatkunut ultralöysä globaali rahapolitiikka on synnyttänyt kuplapelkoja muun muassa Kiinan kiinteistömarkkinoilla. Keskuspankit joutunevat ilmeisesti pienentämään rahaelvytystä tilanteessa, jossa talouskasvu on muutenkin hidastumassa. Tämä povaa myrskyisempää jaksoa osakemarkkinoille.

 

Maailmantalouden pullonkaulat uhkaavat hidastaa talouskasvua ja ylläpitää inflaatiopaineita

Komponenttipula, rajusti kohonneet rahtihinnat sekä osittain myös pula osaavasta työvoimasta ovat alkaneet hidastaa maailmantalouden kasvua ja ovat samalla ylläpitäneet kustannuspaineita. Nyt uutena jarruna on nousemassa energian hinta. Siirtymä pois fossiilisesta energiantuotannosta on aiheuttanut tarjontapuolen ketjureaktioita, jotka ovat nostaneet tuntuvasti kaasun, öljyn sekä sähkön hintaa ympäri maailman. Tämä uhkaa ylläpitää yritysten kustannusinflaatiota sekä leikata kuluttajien ostovoimaa. Yksi huomattavan negatiivinen riskiskenaario on, että maailmantalous ajautuu tuotannon pullonkaulojen vuoksi vastoin odotuksia stagflaatioon eli korkean inflaation ja kituliaan talouskasvun yhdistelmään.

Markitin syyskuun PMI-kyselyjen mukaan jopa euroalueella on nähtävissä inflaatiopaineita. Teollisuuden ja palveluiden tuotantopanoskustannukset nousivat jyrkimmin sitten syyskuun 2000. Myös myyntihintainflaatio kiihtyi syyskuussa ja oli kolmanneksi korkein viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Toimittamattomien tilausten taso nousi samalla jyrkästi etenkin teollisuudessa ja toimitusajat pitenivät taas. Yhdysvalloissa tilanne on samankaltainen. Yritykset ovat yhä lähtökohtaisesti optimistisia. Toimitusketjun häiriöt ja materiaalipula kuitenkin nostivat hintoja ja myös kuljetuskustannukset olivat kovassa nousussa syyskuussa. Yritykset yrittivät edelleen siirtää korkeammat kustannukset asiakkaiden maksettaviksi mahdollisuuksien mukaan. Palvelupuolella kysynnän tasaantuminen liitettiin kyselyn mukaan tyypillisesti koronan deltavariantin nousuun sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Neljännen korona-aallon talouskasvuvaikutukset ovat silti jäämässä selvästi aikaisempia aaltoja pienemmiksi rokotusten ansioista.

OECD:n tuoreiden ennusteiden mukaan maailmantalouden kasvu yltää +5,7 % tänä vuonna ja +4,5 % ensi vuonna. Tämän vuoden kasvuennustetta on hienoisesti laskettu ja ensi vuoden ennustetta on aavistuksen nostettu. Kuluvan vuoden osalta euroalueen ennustetta on nostettu ja Yhdysvaltain ennustetta on laskettu. Samalla inflaatioennusteita ensi vuodelle on nostettu tuntuvasti kautta linjan. G20-maille OECD ennustaa, että kuluttajahinnat nousevat +3,7 % vuonna 2021 ja +3,9 % vuonna 2022. Yhdysvaltoihin OECD ennustaa ensi vuodelle +3,1 % inflaatiota, joka edelleen ylittää tuntuvasti maan keskuspankin tavoitteen.

Finanssipolitiikan tuki talouden elpymiselle on pienenemässä, mutta jatkunee. Yhdysvalloissa odotetaan edelleen, että rintamalinjat ylittävä sopu maan infrastruktuurin kohentamisesta noin 1 000 miljardilla dollarilla seuraavan viiden vuoden aikana hyväksytään syksyn aikana. Jopa 3 500 miljardiin dollariin kohoavan yhteiskunta- ja veropaketin lopullinen koko ja muoto on sitä vastoin enemmän auki. Infrastruktuuripaketille on selvä yhteiskunnallinen tilaus, mutta ajankohta ei ole paras mahdollinen. Uudet suunnitellut talouden elvytystoimet Yhdysvalloissa uhkaavat ylläpitää ja pidentää talouden inflaatiopaineita.

 

Keskuspankkien liikkumatila on kaventunut – löysän rahan määrän kasvu hidastuu

Keskuspankit ovat korostaneet inflaatiopaineiden olevan luonteeltaan tilapäisiä. Tämä näkemys on kuitenkin joutumassa entistä kovempaan testiin. Myös Yhdysvaltain keskuspankki nosti syyskuun kokouksen yhteydessä omaa ennustettaan pohjainflaatiolle 2,3 % (ennen 2,1 %) vuodelle 2022. Pääjohtaja Powell kommentoi vastikään, että hintapaineet ovat jatkumassa ensi vuoden puolelle.

Yhdysvaltain keskuspankki alkaa nykytiedon valossa pienentää 120 miljardin kuukausittaista arvopapereiden osto-ohjelmaansa vuodenvaihteen tienoilla. Keskuspankki arvioi, että osto-ohjelma voidaan ehkä lopettaa ensi kesään mennessä. Varovaiset ohjauskoronnostot alkaisivat ensi vuoden toisella puoliskolla. Keskuspankin jäsenet ennakoivat, että ohjauskorko voisi nousta 1,8 % tasolle vuonna 2024. Pitkän aikavälin normaalitaso ohjauskorolle on keskuspankin mukaan 2,5 %. Myös euroalueella ylimääräisen pandemiaan liittyvän arvopapereiden osto-ohjelman (PEPP) hidastaminen ja supistaminen on aiempaa ajankohtaisempaa. Nykytilanteessa tämä osto-ohjelma jatkuu vähintään ensi vuoden maaliskuun loppuun asti. Ohjauskoronnostot ovat sitä vastoin vielä kaukana tulevaisuudessa.

 

Yritystulosten kohentuminen on hidastumassa

Yritystulosennusteiden yleinen nouseva trendi on hidastunut sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Makrotason pullonkaulat, kustannuspaineet sekä osittain hidastunut kysynnän kasvu alkavat näkyä myös yritysten tulosnumeroissa. Suurimmat positiiviset ennustemuutokset ovat nähtävissä energia- ja hyödyketoimialoilla. Kuluttajatoimialoilla ennusteet ovat sitä vastoin pikemminkin laskussa. Sijoitusanalyytikot ennustavat nyt, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat +49 % vuonna 2021 ja +8 % vuonna 2022. Ennusteiden mukaan tuloskasvu on hitainta Japanissa ja nopeinta kehittyvillä markkinoilla sekä Euroopassa. Suhdanneherkät toimialat toimivat kasvun ajureina tänä vuonna.

 

Osakemarkkinat edelleen vaativasti hinnoitellut

Syyskuun toisen puoliskon pienimuotoinen korjausliike ei ole purkanut osakemarkkinoiden historiallisesti korkeita arvostustasoja. MSCI AC World -osakeindeksin voittokerroin seuraavan 12 kuukauden ennustetuilla tuloksilla on nyt 18x samalla, kun viimeisen kymmenen vuoden mediaani on 15x. Myös korjattuna pitkien valtionlainakorkojen vallitsevalla tasolla maailman osakemarkkinoiden hinnoittelu on tyypillistä kalliimpi. Kaikki keskeiset maantieteelliset alueet ovat edelleen korkeammalle hinnoiteltuja kuin keskimäärin historiallisesti. Kehittyvillä markkinoilla ja Euroopassa arvostuspreemio on suhteellisesti pienin. Vain rahoitus-, hyödyke- ja energiasektoreilla on historiallisesti tavanomaiset, tai sitä alemmat, arvostukset.

Kustannusinflaatiopiikin venyminen ja pitkien korkojen mahdollinen lisänousu muodostavat potentiaalisen riskin osakemarkkinoille sekä tuloskasvunäkymien että arvostustasojen alentumisen kautta.

 

Syyskuussa suurta hajontaa alavireisillä osakemarkkinoilla

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi laski -2,3 % syyskuussa euroissa laskettuna. Hajonta markkinoilla oli suurta. Energian kallistuminen, Kiinaan liittyvät huolet sekä pitkien korkojen nousu olivat kuukauden keskeisiä teemoja. Laatuyhtiöt tuottivat -4,7 % samalla kun pienyhtiöt polkivat paikallaan. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi pakitti -2,8 %. Euroalueen valtionlainat tuottivat -1,2 %.

Energiasektori oli syyskuun ylivoimainen voittaja +11,2 % tuotollaan. Suurimmat toimialahäviäjät olivat hyödykkeet -5,3 %, kommunikaatiopalvelut -4,0 % ja IT -3,9 %. Alueellisesti Japani oli vahvin (+4,8 %) ja Pohjoismaat  heikoin (-3,5 %). Yhdysvallat ja Eurooppa tuottivat noin -3 %. Kiinan markkina jatkoi alaspäin -5,1 % tuotolla heikompien teollisuuden numeroiden sekä Evergrande-yhtiön konkurssipelkojen painamina.