Kasvavaa ristivetoa talouskasvun ja inflaatioriskien välillä

Maailmantalouden elpymisnäkymät ovat valoisat Yhdysvaltojen vahvan kysynnän johtamana. Teollisuuden rattaat pyörivätkin vauhdikkaasti ympäri maailman. Euroopassa ja osissa kehittyviä markkinoita talouksien toipuminen on viivästynyt hitaan rokotustahdin vuoksi. Vuoden 2021 toisesta puoliskosta ja alkuvuodesta 2022 on odotettavissa vahvaa ja yhtenäistä elpymistä globaalisti. Myös inflaatio on kiihtynyt ja markkinat jännittävät nyt kerrannaisvaikutuksia energian ulkopuolelle. On entistä todennäköisempää, että […]

Maailmantalouden elpymisnäkymät ovat valoisat Yhdysvaltojen vahvan kysynnän johtamana. Teollisuuden rattaat pyörivätkin vauhdikkaasti ympäri maailman. Euroopassa ja osissa kehittyviä markkinoita talouksien toipuminen on viivästynyt hitaan rokotustahdin vuoksi. Vuoden 2021 toisesta puoliskosta ja alkuvuodesta 2022 on odotettavissa vahvaa ja yhtenäistä elpymistä globaalisti. Myös inflaatio on kiihtynyt ja markkinat jännittävät nyt kerrannaisvaikutuksia energian ulkopuolelle. On entistä todennäköisempää, että Yhdysvaltain keskuspankki FED alkaa pienentämään arvopaperiostojaan kuluvan vuoden loppupuolella. Tämä tulee jarruttamaan osakemarkkinoiden nousuvauhtia ja lisäämään kurssiheiluntaa.

Maailmantalouden kasvunäkymä on valoisa, mutta inflaatiopeikko on nostanut päätään

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreiden talousennusteiden mukaan maailmantalouden elpyminen on edelleen voimistumassa. IMF ennustaa, että maailmantalous kasvaa +6,0 % vuonna 2021 (muutos tammikuun ennusteesta +0,5 prosenttiyksikköä) ja +4,4 % (+0,2 prosenttiyksikköä) vuonna 2022.

Teollisuuden tehtaat pyörivät laakerit punaisina ympäri maailman. Tuotannon pullonkaulat, kuten puolijohteiden saatavuus, ovat kuitenkin alkaneet hidastamaan kasvua. Myös hintapaineet ovat kasvaneet. IMF näkee myös epäyhtenäisyyttä globaalissa kasvukuvassa. Keskeisiä kasvun epäyhtenäisyyden aiheuttajia ovat IMF:n mukaan vaihtelevat rokotustahdit ja niiden vaikutus etenkin palvelualoille sekä hajonta elvytystoimien mittakaavassa. Tänä vuonna globaali talouskasvu painottuu vahvasti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Ensi vuonna euroalueen on ennusteiden mukaan määrä yltää jopa hienoisesti parempaan talouskasvuvauhtiin kuin Yhdysvallat. Kehittyvät taloudet vetävät kasvua vuonna 2022.

Yhdysvaltain talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ennakkotietojen mukaan +6,4 % vuosivauhtia alkuvuoden kahden suuren elvytyspaketin kirittämänä. Vahvat ostopäällikköindeksit, myönteiset työmarkkinatrendit sekä normaalia korkeampi kotitalouksien säästämisaste tukevat ennusteita siitä, että kasvu jatkuu vahvana. IMF:n ennuste koko vuoden BKT-kasvulle on +6,5 %.

Yhdysvalloissa valmistellaan uusia infrastruktuuri- sekä vero- ja perhepaketteja, joiden vaikutuksia on tuskin sisällytetty nykyennusteisiin. Hallinnon ehdotus vero- ja perhepaketiksi sisältää noin 1 000 miljardin dollarin menolisäykset sekä noin 800 miljardin verohelpotukset tukemaan matala- ja keskituloisia perheitä. Muun muassa maksutonta lastenhoitoa ja esikoulua lisätään valtion tuella. Samalla ehdotus kiristäisi yli 400 000 dollaria, ja etenkin yli miljoona dollaria, vuodessa ansaitsevien kotitalouksien verotusta. Suurimmat kiristykset tulisivat suuriin pääomatuloihin. Myös yritysverotusta on ehdotuksen mukaan määrä kiristää. Yritysverotuksen kiristämisestä on kuitenkin kapeampi poliittinen yksimielisyys jopa demokraattien piirissä.

Euroalueella talous supistui Saksan johdolla edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, teollisuuden vahvasta vedosta huolimatta. Euroalueen talous on nyt virallisenkin määritelmän mukaan kaksoistaantumassa. Verkkainen koronarokotustahti ja rajoitteiden venyminen kevään yli ennakoivat, että euroalueen talous lähtee kunnolla ja laajapohjaisesti kasvuun vasta kesän aikana.

Yhdysvalloissa kuluttajahintainflaatio kiihtynee ainakin väliaikaisesti yli 3 % vauhtiin edellisvuodesta kevään aikana. Samalla myös pohjainflaatio noussee yli 2 % tahtiin vuositasolla. Myös euroalueella inflaatio on kiihtynyt. Se on silti yhä selvästi alempi kuin Yhdysvalloissa ja varsinkin pohjainflaatio on edelleen alle 1 % tasolla edellisvuodesta. IMF:n mukaan kuluttajahintojen nousu on länsimaissa laajemminkin kiihtymässä keskuspankkien tavoitetasolle eli noin 2 % vuoden 2021 aikana. Inflaatiopaineiden ennakoidaan hellittävän lievästi v. 2022. Ensi vuoden maltillisempi inflaatioennuste perustuu kuitenkin varsin epävarmaan oletukseen, että öljyn hinta kääntyy uudelleen lasku-uralle ensi vuonna.

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ovat edelleen korostaneet tukeaan talouksien elpymiselle ja vähätelleet inflaatioriskejä. Euroalueella rahapolitiikan kiristäminen ei ole ajankohtaista vielä pitkään aikaan. Tosin osa EKP:n haukoista haluaisi pienentää arvopapereiden osto-ohjelmaa jo loppuvuonna. Jos työllisyyden toipuminen jatkuu odotetusti, niin Yhdysvaltain keskuspankki joutunee sitä vastoin perustellusti pienentämään omaa 120 miljardin dollarin kuukausittaista osto-ohjelmaansa kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ohjauskoron nostot ovat kuitenkin ajankohtaisia vasta ensi vuoden loppupuolella.

Yrityssektorin tuloskunto on kohentunut vauhdilla

Ensimmäisen neljänneksen tuloskausi on myös hyvässä vauhdissa. Yhdysvalloissa tuloskausi on toistaiseksi sujunut mallikkaasti ja S&P500-indeksin yritykset ovat kasvattamassa voittojaan noin +46 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen. Ilman energiasektoria kasvunumerot ovat samankaltaisia. Vielä huhtikuun alussa ennustettu tuloskasvu vuoden ensimmäiselle neljännekselle oli +24 % vuodentakaisesta. Koronakriisi alkoi nakertamaan tuloskuntoa kunnolla vasta maaliskuun toisella puoliskolla viime vuonna.

Yhdysvalloissa konsensusennusteet ennakoivat tulosten kasvavan + 33 % tänä ja +12 % ensi vuonna. Vielä tammikuun alussa kuluvan vuoden voittojen kasvuennuste oli 10 prosenttiyksikköä alempi. Talouden suuret elvytystoimet ja vahvistunut talouskehitys sekä yritysten kulunsäästöt ovat yhdessä vahvistaneet tuntuvasti yritysten kannattavuutta. Kustannuspaineet ovat kuitenkin myös lisääntyneet viime aikoina muun muassa raaka-ainehintojen osalta. Tämä lisää marginaalipaineita ja monet yritykset yrittävät nostaa omia tuotehintojaan. Yritysverotuksen kiristäminen voisi olla negatiivinen yllätys.

Osakemarkkinoilla nousun kulmakerroin hidastumassa talouden ristipaineessa

Globaalien korkojen USA-vetoinen nousu ei ole vielä juurikaan hidastanut osakemarkkinoiden yllättävänkin vahvaa menoa alkuvuonna. Vuoden alusta huhtikuun loppuun MSCI AC World -indeksi on tuottanut euroissa +11 %. Vahva Q1-tuloskausi ja positiiviset ennustemuutokset yritysten ennustettuihin tuloksiin globaalin talouden elpyessä ovat enemmän kuin kumonneet korkojen nousun negatiivisia vaikutuksia.

Arvostusmittareilla tarkasteltuna osakemarkkinat ovat kuitenkin kalliita ja suurin osa yritysten positiivisista tulosennustemuutoksista on todennäköisesti takanapäin. Keskuspankki FED alkanee kesän aikana valmistelemaan markkinoita elvytyksen asteittaiselle pienentämiselle, joka alkanee vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhdysvalloissa kymmenen vuoden valtionlainakoron nousun jatkuminen yli 2 % tasolle saattaisi alkaa heikentämään talouskehitystä ja kuivaamaan sijoituksia pois osakemarkkinoilta.

Huhtikuu oli edelleen nousukuukausi osakemarkkinoilla

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi nousi huhtikuussa +1,9 % euroissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti saman verran kuin laaja maailmanindeksi. Euroalueen valtionlainat tuottivat huhtikuussa -1,1 %, kun taas korkealuokkaiset IG-yrityslainat päätyivät nollatuottoon.

Huhtikuu toi mukanaan tauon arvo-osakkeiden alkuvuoden voittokulkuun. Kasvu-osakkeet tuottivat +3,4 % ja arvo-osakkeet vastaavasti +0,7 % huhtikuussa. Teknologiasektorit – eli kommunikaatiopalvelut sekä IT – olivat huhtikuussa vedossa tuottaen +3,5 % ja vastaavasti +2,8 %. Suhdanneherkemmillä toimialoilla kehitys oli kaksijakoinen. Hyödykesektori tuotti +3,5 % ja rahoitussektori vastaavasti +2,2 %. Sen sijaan teollisuus tuotti vain +0,3 % ja energiasektori oli joukon heikoin -2,1 % tuotolla.

Alueellisesti Yhdysvallat ja Pohjoismaat tuottivat parhaiten huhtikuussa – nousua kertyi kummallekin noin +3,0 %. Euroopan osakemarkkinat tuottivat myös mukavat +2,2 %. Kehittyvät markkinat polkivat sitä vastoin paikallaan. Japanin markkinat pitivät perää -3,9 % euromääräisellä tuotolla.