Kim Nummelin
Maailmantalous on painunut taantumaan alkukevään aikana. Koronavirustartunnat Kiinassa osoittavat tasaantumisen merkkejä ja tuotannon taso on kääntynyt varovasti ylöspäin helmikuun syvästä kuopasta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa eristystoimia on sen sijaan tiukennettu tuntuvasti viruksen leviämisen hillitsemiseksi ja taloudellinen aktiviteetti on samalla laskenut rajusti. Maailman osakemarkkinat olivat sekä erittäin levottomat että mollivoittoiset maaliskuun aikana. Myös luottoriskimarkkinoilla oli tuntuvaa myyntipainetta ja stressiä keskuspankkien tukitoimista huolimatta.
Maalis-huhtikuu tulevat olemaan talouskasvunumeroiden valossa erittäin heikkoja länsimaissa palvelusektorin lähes täydellisen hyytymisen ja rajusti kasvavien työttömyyslukujen vuoksi. Yhdysvalloissa on haettu uusia työttömyyskorvauksia kahdessa viikossa aivan ennennäkemättömät noin 10 miljoonaa. Tämä merkitsee sitä, että työttömyysaste tulee jo nykyluvuilla noin kolminkertaistumaan ja lisää lunta tupaan on luvassa huhtikuussa. Keskuspankit sekä talouspäättäjät ovat kuitenkin tällä kertaa reagoineet ennätysnopeasti historiallisesti hyvin suurilla elvytystoimilla.
Maailmantalous on taantumassa – minkälaista elpymistä on odotettavissa?
Markkinoilla arvioidaan kuumeisesti viruskriisin jälkeistä talouskasvun elpymisen ajankohtaa sekä voimakkuutta. Optimististen arvioiden mukaan talouskehitys Euroopassa ja Yhdysvalloissa alkaa nopeasti elpymään kesä-heinäkuusta alkaen eristystoimien purkamisen, elvytyksen ja patoutuneen kysynnän vuoksi. Pessimististen arvioiden mukaan käsillä olevan taantuman rajuus ja syvyys yhtäältä sekä viruksen pelko toisaalta tulevat hidastamaan ja siirtämään elpymistä vuoden viimeiselle neljännekselle.
Uskomme, että kevään ja alkukesän kuoppa maailmantalouden aktiviteetissä tulee olemaan erittäin syvä ja merkittävämpi elpyminen käynnistynee vasta syksyn aikana. Tehdyt tukitoimet tähtäävät siihen, että väistämättömät tulonmenetykset seuraavan kolmen kuukauden aikana olisivat mahdollisimman lieviä sekä kotitalouksille että yrityksille. Toisin kuin vuosina 2007-2009, tämänkertainen kriisi on lähtöisin ulkoisesta ja historiallisesti poikkeuksellisesta shokista reaalitalouteen, etenkin työvoimavaltaiselle palvelusektorille. On aivan keskeistä, että keskuspankit ja talouspäättäjät sitoutuvat velkaantumisen uhallakin siihen, että uutta finanssi- ja pankkikriisiä ei pääse syntymään.
Akuutin kriisin väistyttyä on näkemyksemme mukaan yhä vahva tarve pitkävaikutteisimpiin elvytystoimiin, joilla palautetaan luottamus ja rakennetaan tulevaisuuden uskoa. Kohdennetut infrastruktuuri-investoinnit olisivat luonteva tapa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja rakentaa kestävämpää kasvupotentiaalia. Jossain vaiheessa myös valtiot (erityisesti euroalueella) joutuvat pohtimaan keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi.
Osakemarkkinoiden suunta riippuu viruksen jälkeisestä kasvun elpymisestä
Pidämme todennäköisenä, että yllä olevalla talousskenaariollakin yritystulokset laskevat globaalisti 20-30 % vuonna 2020. Eurooppaan ennustettiin maaliskuun lopussa noin -15 % tulostiputusta vuodelle 2020 ja Yhdysvalloissa vastaava ennuste oli alle -5 %. Maailman osakemarkkinat (MSCI AC World) hinnoittelivat maaliskuun lopussa viimeisen 15 vuoden historian valossa vuodelle 2020 noin -10 % tulosten laskua absoluuttisten voittokertoimien perusteella. Voimakkaasti laskenut korkotaso on kuitenkin selvästi parantanut osakkeiden houkuttelevuutta keskipitkällä aikavälillä suhteessa valtionlainasijoituksiin. Korjattuna vallitsevalla 10 vuoden valtionlainakorkotasolla Yhdysvalloissa, maailman osakemarkkinat ovat nyt suhteellisesti lähes yhtä edullisia kuin finanssi- (2008-2009) sekä eurokriisin (2011-2012) aikana.
Lähtökohtaisesti uskomme, että riskimarkkinat pysyvät levottomina vielä huhti-toukokuun aikana. Markkinoiden rauhoittumisen kannalta olisi keskeistä, että luottamus vahvistuu siihen, että virus saadaan taltutettua nopeasti myös länsimaissa ja että riittävät talouden tukitoimet mahdollistavat talouden elpymisen loppuvuonna. Tämä loisi pohjaa sille, että riskipitoiset omaisuuslajit, kuten osakemarkkinat, voisivat alkaa elpymään jotain kuukausia ennen kuin reaalitaloudessa on kouriintuntuvia valopilkkuja, kuten on tyypillisestä talouden suhdannekäänteissä. Uskomme, että maailman osakemarkkinat ovat tässä skenaariossa vuoden 2020 lopussa noin +20 % korkeammalla kuin maaliskuun lopussa. Talouskäänteen viivästyessä yhdellä vuosineljänneksellä globaaleilla osakkeilla on näkemyksemme mukaan laskuvaraa noin -15 % huhti-toukokuun aikana verrattuna maaliskuun lopun tasoon. Tällöin uskomme, että osakemarkkinat ovat noin +10 % korkeammalla tulevassa vuodenvaihteessa kuin maaliskuun lopussa.
Maaliskuu oli erittäin synkkä kuukausi riskimarkkinoilla
Myllerrys maailman osakemarkkinoilla oli kova maaliskuussa. Suhdanneherkät sijoituskohteet vajosivat pahasti kuukauden aikana. Maailman osakemarkkinoita mittaava MSCI AC World -indeksi tippui maaliskuun aikana -13,3 % euroissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti kuitenkin 1,9 %-yksikköä paremmin kuin maailmanindeksi. Kasvuosakkeet tuottivat peräti 5,3 %-yksikköä paremmin kuin arvo-osakkeet. Pienyhtiöt tuottivat vastaavasti jopa 7,5 %-yksikköä suuryhtiöitä heikommin.
Maantieteellisesti Japani laski vähiten eli -6,9 %, kun taas kehittyvät markkinat vajosivat eniten eli -15,2 %. Toisaalta Kiinassa laskua kertyi muita kehittyviä markkinoita vähemmän eli -6,3 %. Yhdysvallat laski -12,5 % ja Eurooppa -14,4 %. Pohjoismaissa laskua kertyi maltillisemmat -11,0 %.
Koronaviruspelot rankaisivat suhdanneherkkiä toimialoja. Teollisuus laski -17,6 %, rahoitussektori -22,0 % ja energiasektori -28,3 %. Kuluttajatoimialat pitivät pintansa paremmin. Kestokulutustavaratoimialalla laskua kertyi -13,9 %, päivittäistavaratoimialalla -5,2 % ja terveydenhuoltotoimialalla -3,4 %. Globaali IT-sektori tuotti vastaavasti euroissa -9,6 % ja kommunikaatiopalvelut -10,9 %.
Myös luottoriskimarkkinat olivat kovassa paineessa ja riskilisät kasvoivat tuntuvasti maaliskuussa. Euroalueen korkealuokkaisten yrityslainojen, IG-yrityslainaindeksin, tuotto oli -6,9 % maaliskuussa. Vastaavasti kehittyvien maiden dollarimääräisten valtionlainojen korkoindeksi laski peräti -13,9 % maaliskuussa.