Kim Nummelin
Maailmantalouden kasvumittarit heikentyivät vuoden toisella neljänneksellä. Myös odotukset kasvun uudelleen kiihtymisestä loppuvuonna ovat osin hiipuneet. Kauppariitojen ja poliittisten epävarmuuksien pitkittyminen ovat edelleen hyydyttäneet globaaleja toimialoja. Varsinkin teollisuuden ja investointien heikentyminen ovat hidastaneet kasvua, kun taas palvelut ja etenkin kulutus ovat pitäneet paremmin pintansa. Myös inflaatiopaineet ovat pysyneet hyvin hallinnassa ja keskuspankkien tavoitteiden puitteissa.
Keskuspankit ovat reagoimassa kasvun hidastumiseen ja talouden uhkakuviin. USA:n keskuspankki FED laski odotetusti ohjauskorkoaan 31. heinäkuuta 25 korkopisteellä haarukkaan 2-2,25 % vedoten kansainvälisiin epävarmuuksiin ja maltilliseen inflaatioon. Myös taseen supistaminen pysäytetään odotettua aiemmin eli jo elokuun alussa. Keskuspankki ei kuitenkaan yksiselitteisesti sitoutunut jatkamaan koronlaskuja loppuvuoden aikana, vaan sitoi tulevat korkopäätökset varsin selkeästi tulevaan talouskehitykseen.
EKP:n lokakuun lopussa väistyvä pääjohtaja Mario Draghi arvioi omalta osaltaan, että euroalueen kasvunäkymät loppuvuodelle ovat heikentyneet ja indikoi, että syyskuun keskuspankkikokouksessa on odotettavissa uusia talouden elvytystoimia. Korkomarkkinat odottavat edelleen suurilta keskuspankeilta lisäelvytystoimia loppuvuonna – USA:ssa korkomarkkinat odottavat yhä yhteensä 50 korkopisteen laskua loppuvuonna. Heinäkuussa Yhdysvaltain 10 vuoden korko pysyi ennallaan. Maan 10 vuoden korko on silti edelleen alempi kuin 3 kuukauden rahamarkkinakorko. Tämä viittaa markkinoiden odottavan kasvun hidastumista ja koronlaskuja.
Osakemarkkinat ovat alkuvuoden vahvan nousun jälkeen aiempaa herkempiä pettymyksille. Yritysten tulosennusteet ovat taas alkaneet lievästi valua alaspäin etenkin kuluvan vuoden toisen puoliskon osalta. Ensi vuodelle ennustetaan edelleen hyvin optimistisesti tuloskasvun selvää kiihtymistä. Tätä tulevaa pettymysriskiä kuitenkin lievittää todennäköiset lisäelvytystoimet keskuspankeilta, jotka mahdollistavat vaihtoehdottomuuden maailmassa aiempaa korkeammat arvostustasot osakemarkkinoilla.
Maailmantalouden kasvunäkymät aiempaa vaimeammat
Maailmantalous hidastui vuoden toisella neljänneksellä. Yhdysvalloissa toisen vuosineljänneksen BKT-kasvu hidastui ennakkotietojen mukaan 2,1 % ensimmäisen vuosineljänneksen 3,1 % jälkeen. Hidastumisen taustalla on investointien heikentyminen, kun taas yksityinen kulutus piti hyvin pintansa. Alustavien arvioiden mukaan kolmannen vuosineljänneksen kasvu on noin 2 % tasolla. Myös euroalueella talouskasvu hidastui toisella neljänneksellä ja samaa kehitystä oli nähtävissä myös Kiinassa. Globaalit trendit ovat ennallaan: palvelut toimivat kasvun veturina. Teollisuudessa kasvu on yhä heikkoa ilman selviä merkkejä kasvun kiihtymisestä. Yritysten investointiaikeet ovat herkkiä poliittisille kiistoille ja tullipeloille. Yhdysvaltain uhkaus asettaa uudet 10 % tullit 300 miljardin dollarin arvosta Kiinasta tulevalle tavaratuonnille syyskuun alusta hankaloittanee entisestään kestävän sovun löytymistä maiden välisissä kauppaneuvotteluissa.
IMF alensi jälleen heinäkuussa maailmantalouden kasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle. Tämän vuoden globaali BKT-kasvuennuste on 3,2 % ja ensi vuoden ennuste on 3,5 %. IMF odottaa globaalin talouskasvun kiihtyvän vuonna 2020 kehittyvien talouksien, pois lukien Kiina, vetämänä. Ilman merkittäviä elvytystoimia ja kauppakiistojen pysyvämpää ratkaisua nämä elpymisodotukset lienevät kuitenkin liian optimistisia.
Osakemarkkinat keskuspankkien tuen varassa – sijoitusvaihtoehdot vähissä
Odotukset keskuspankkien elvytystoimista ovat tehneet korkosijoituksista entistä vähemmän houkuttelevia. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat voittokertoimilla mitattuna nyt noin 10 % keskimääräistä korkeammat USA-vetoisesti. Suhteessa korkotasoon arvostustasot ovat kuitenkin historiallisesta näkökulmasta neutraalit Yhdysvalloissa ja kehittyvillä markkinoilla, ja suorastaan edulliset muualla. Näin ollen matalan korkotason tuoma vaihtoehdottomuus tukee nähdäksemme edelleen osakemarkkinoita. Tuotto-odotukset ovat kuitenkin laskeneet tuntuvasti kurssinousun myötä historiallisesti matalille tasoille.
Odotukset nopeista ja positiivisista ratkaisuista Yhdysvaltain ja Kiinan välisiin kauppakiistoihin sekä Iso-Britannian Brexit-pelkoihin ovat hiipuneet. Suhteessa alennettuihin odotuksiin toisen vuosineljänneksen tuloskausi on toistaiseksi ollut aavistuksen odotettua parempi sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kasvun ollessa +0-3 % tasolla edellisvuodesta. Odotukset kolmannen vuosineljänneksen tuloskasvulle ovat myös vaimeat nollakasvun molemmin puolin. Konsensusennusteilla ennustettu tuloskasvu maailmanindeksille (MSCI AC World) on vajaan +3 % luokkaa kuluvalle kalenterivuodelle ja lähes +11 % tasolla ensi vuodelle. Seuraava merkittävä kynnys markkinoille onkin nähdäksemme ensi vuoden ylioptimistiset tulosennusteet, joihin venyneillä kauppakiistoilla ja yleisillä suhdannenäkymillä on merkittävä vaikutus.
Jos markkinat pettyvät keskuspankkien elvytystahtiin samalla kun ensi vuoden korkeita tulosennusteita aletaan leikkaamaan tuntuvammin loppuvuoden aikana, niin 5-10 % korjausliike osakemarkkinoilla on numeroiden valossa mahdollinen. Ilman konkreettista pettymysuhkaa emme kuitenkaan pidä pysyvämpää laskutrendiä osakemarkkinoilla tässä vaiheessa kovin todennäköisenä.
Heinäkuussa dollarin vahvistuminen tuki kansainvälisiä osaketuottoja
MSCI AC World -osakeindeksi tuotti heinäkuussa +2,6 % euroissa mitattuna ja +0,3 % dollareissa mitattuna. Yhdysvaltain markkinat tuottivat eurosijoittajalle parhaiten (+3,6 %) kun taas Euroopassa tuotot jäivät nollan tuntumaan (+0,3 %) ja Pohjoismaissa nähtiin -1,1 % laskua. Myös kehittyvillä markkinoilla tuotot olivat vaimeat (+0,8 %), mutta Japanissa päästiin kohtuullisiin tuottoihin (+2,2 %).
Toimialoista teknologia (+5,1 %), kommunikaatiopalvelut (+4,5 %) ja päivittäistavarat (+3,6 %) olivat heinäkuun nousukärjessä. Energia- ja hyödyketoimialoilla tuotot olivat sitä vastoin pakkasella. Kestävän kehityksen indeksi tuotti globaalisti linjassa laajan markkinan kanssa – kehittyvillä markkinoilla kestävä kehitys kuitenkin tarjosi ylituottoa heinäkuussa. Tyyleistä kasvuyhtiöt sekä laatuyhtiöt tuottivat yleistä markkinaa paremmin. Pienyhtiöiden heinäkuun tuotto oli linjassa markkinan kanssa.