Kim Nummelin
Takaiskut kauppaneuvotteluissa USA:n ja Kiinan välillä sekä pääministerin tuleva vaihtuminen Iso-Britanniassa nostivat jälleen poliittisia epävarmuuksia toukokuun aikana. USA nosti yllättäen tariffeja tuonnille Kiinasta ja on myös rajusti lisännyt painostusta Kiinan teknologialippulaivaa Huaweitä kohtaan.
Maailmantalouden kasvun orastanut pohjaaminen maalis-huhtikuun aikana on vaihtunut odotettua vaimeampiin kasvulukuihin. Yhdysvalloissa korkoero 10 vuoden valtionlainan ja 3 kuukauden rahamarkkinakoron välillä on painunut syvemmälle miinuksen puolelle, kuten myös Saksan 10 vuoden valtionlainakorko. Nämä kertovat siitä, että korkomarkkinoiden luottamus kasvunäkymiin on edelleen heikentynyt, ja että markkinat odottavat keskuspankeilta rahapolitiikan keventämistä kasvun tukemiseksi.
Osakemarkkinoilla kasvanut epävarmuus on näkynyt kurssien laskuna etenkin kehittyvillä markkinoilla. Siitä huolimatta vaikuttaa yhä siltä, että osakemarkkinat näyttävät luottavan keskuspankkien tukeen ja uskovat, että kauppa- ja EU-politiikassa päästään lopulta järkevään sopuun. Mahdolliset pettymykset kasvukuvassa ja poliittisessa kehityksessä saattavat edelleen latistaa markkinatunnelmia.
Markkinoiden katseet edelleen kauppakiistoissa ja keskuspankeissa
Kauppaneuvottelut Yhdysvaltain ja Kiinan välillä katkesivat toukokuun alkupuolella. USA syytti Kiinaa aiempien lupauksien pyörtämisestä neuvotteluiden aikana. Yhdysvaltain hallinto päätti yksipuolisesti ja yllättäen nostaa tuontitulleja 10 %:sta 25 %:iin 200 miljardille tuontia ja uhkaamalla 25 % tulleilla myös lopulle tuonnille noin 300 miljardin dollarin arvosta. Tällöin koko tavaratuonti Kiinasta olisi 25 % tullien piirissä.
Kiina on omalta osaltaan vastannut nostamalla aiempia tulleja tuonnille Yhdysvalloista 60 miljardin dollarin arvosta ja uhkaamalla lisätoimilla, jos Yhdysvallat turvautuu lisäsanktioihin. Yhdysvaltain hallinto on asettanut kiinalaisen teknologiajätin Huawein mustalle listalle kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Tämä vaikeuttaa ajan myötä huomattavasti Huawein toimintaa myös Yhdysvaltain ulkopuolella, sillä esimerkiksi Google ja puolijohdeyhtiö ARM joutuvat lopettamaan yhteistyön Huawein kanssa.
Kiina on väläyttänyt, että se voisi käyttää aseena IT-sektorille tärkeiden harvinaisten maametallien viennin rajoittamista. Retoriikka on koventunut ja nykytiedon valossa neuvottelujen jatkosta ei ole päätetty. Myös USA:n päätös painostaa Meksikoa tulliuhalla 10. kesäkuuta alkaen laittoman maahanmuuton torjumiseksi on omalta osaltaan lisännyt hämmennystä.
On kuitenkin yhä todennäköistä, että Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapaavat G20-kokouksen yhteydessä Osakassa kesäkuun lopussa. Näin ollen neuvotteluyhteys maiden välillä tuskin on kokonaan poikki ja on mahdollista, että neuvottelutunnustelut herätetään uudelleen henkiin lähikuukausina. Markkinoilla toivotaan yhä sovun syntymistä. Jos tullit jäävät puolin ja toisin päälle pitkäksi aikaa, on todennäköistä, että talouskasvu heikkenee Kiinassa 1-1,5 %-yksikköä ja Yhdysvalloissa 0,5 %-yksikköä vuositasolla.
Markkinoiden toiveet ovat kohdistuneet keskuspankkeihin. Yhdysvalloissa maan keskuspankki on toistaiseksi viestittänyt, että korkojen muuttaminen ei ole ajankohtaista. Keskuspankin tuplamandaatti (hintavakaus ja täystyöllisyys) toteutuu tällä hetkellä hyvin. Taseen supistuminen aiotaan silti pysäyttää syyskuussa. Inflaation mataluus ja globaalit kasvun kasvaneet uhkakuvat ovat kuitenkin edelleen ruokkineet koronlaskuodotuksia viime aikoina. Korkomarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä vähintään yhtä koronlaskua vuoden loppuun mennessä yli 95 % todennäköisyydellä. Markkinat pitävät jopa 2-3 koronlaskua varsin todennäköisenä.
USA:n keskuspankin johto on viime aikoina viestittänyt, että koronlasku on todennäköinen, jos talouskasvu uhkaa hidastua merkittävästi esimerkiksi kauppakiistojen seurauksena. Myös Euroopan keskuspankki joutunee syksyn aikana miettimään uusia toimia kasvun tukemiseksi – etenkin jos kauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa ajautuvat vaikeuksiin ja Iso-Britannian sopimukseton EU-ero (ns. ”kova Brexit”) toteutuu lokakuun lopussa.
Poliittiset kiistat varjostavat maailmantalouden kasvunäkymiä
Yhdysvalloissa ja euroalueella ensimmäisen vuosineljänneksen talouskasvu oli odotuksia pirteämpää. Yhdysvalloissa tärkeän yksityisen kulutuksen kasvu oli kuitenkin vaimeaa ja positiivinen kasvuyllätys tuli lähinnä kertaluonteisista eristä. Palvelut olivat sitä vastoin kasvun vetureina euroalueella. Euroalueella oli maalis-huhtikuun aikana myös merkkejä teollisuuden kasvun pohjaamisesta. Viimeisimmät tilastot osoittavat kuitenkin, että käännettä parempaan teollisuudessa ei ole vielä tapahtunut heikoilta tasoilta. Mittavista elvytystoimista huolimatta myös Kiinan kasvutilastojen piristyminen on tyssännyt.
Kuluttajaluottamuksen vahvistuminen Yhdysvalloissa alkuvuoden aikana on yksi myönteinen signaali. Taloustilastoissa on siten hajontaa, mutta kokonaisuutena globaalit talousennusteet vuoden toiselle neljännekselle ennakoivat kasvun hidastumista. Sitkeä epävarmuus kauppakiistoista ja Iso-Britannian EU-erosta alkanevat myös enenevässä määrin varjostamaan yritysten tulosnäkymiä ja investointiaktiviteettia. Myös IMF on tasaisesti laskenut omia talousennusteitaan kuluvalle vuodelle. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu lienee noin 3,0 % tasolla. Ensi vuodelle ennustettu globaalin kasvun kiihtyminen yli 3,5 % tasolle on myös aiempaa epävarmempaa ilman merkittäviä uusia elvytystoimia ja/tai poliittisten kiistojen hallittua ja nopeahkoa ratkaisua.
Tulosennusteiden lasku on toistaiseksi pysähtynyt. Kuluvan vuoden tuloskasvuennuste maailman osakemarkkinoille on markkinakonsensuksen mukaan nyt noin +4 %. Vuoden viimeiselle neljännekselle ennakoidaan tuntuvaa tuloskasvun piristymistä noin +8 % tasolle ja kasvun ennustetaan edelleen kiihtyvän alkuvuonna 2020. Vuoden 2020 tuloskasvuennuste on globaalisti yli +10 % tasolla. Kasvun piristymiseen nyt ennustetuille, historiallisesti optimistisille, tasoille liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta.