Yhdysvaltain presidentinvaalit, elvytys ja korona valokeilassa

Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään 3. marraskuuta. Korona, talous ja ulkosuhteet tulevat olemaan keskeisiä vaaliteemoja. Tällä hetkellä demokraattiehdokas Joe Bidenilla on hienoinen johtoasema. Jää nähtäväksi saadaanko uudesta talouden elvytyspaketista poliittinen sopu ennen vaaleja.

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat keskeinen markkinateema lokakuussa

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan loppukiri on odotetusti alkanut melkoisella loanheitolla. Joe Biden johtaa toistaiseksi mielipidetiedusteluissa istuvaa presidenttiä Donald Trumpia valtakunnallisesti vajaalla kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vaalit ratkeavat tuttuun tyylin vaa’ankieliosavaltioissa. Näistä tärkeimmät ovat Arizona, Florida, Minnesota, Wisconsin, Michigan, Pennsylvania ja Pohjois-Carolina.

Yhdysvalloissa poliittinen kädenvääntö talouden uuden elvytyspaketin koosta ja sisällöstä näyttää käynnistyneen uudelleen presidentinvaalien alla. Sekä republikaanit että demokraatit puoltavat talouden lisäelvytystä. Näkemyseroja on kuitenkin paketin kokonaiskoosta, ylimääräisten työttömyyskorvausten tasosta ja kestosta, kotitalouksille annettavista ”elvytyssekeistä” sekä kunnille ja osavaltioille annettavien tukien määrästä. Demokraattien uusin ehdotus on 2200 miljardin dollarin tukipaketti, kun taas hallinto puoltaa enintään 1600 miljardin dollarin tukea. Useimmat taloustieteilijät sekä Yhdysvaltain keskuspankki ovat patistaneet poliittisia päättäjiä sopimaan pikaisista talouden lisäelvytystoimista. On todennäköistä, että viimeistään presidentinvaalien jälkeen Valkoinen talo ja kongressi hyväksyvät uuden talouden tukipaketin.

Maailmantalouden elpyminen jatkunut loppukesän aikana

Taloustilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että maailmantalouden elpyminen on jatkunut alkusyksynä Kiinan ja Yhdysvaltojen johdolla. Yhdysvalloissa BKT laski tarkistettujen tietojen perusteella runsaat -31 % vuositasolla vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden kolmannelle neljännekselle ennustetaan runsaan 20 % kasvua vuositasolla. Talouskasvu ei ole ilmeisesti vastaavasti kiihtynyt elo-syyskuun aikana. Euroalueella elpyminen on ollut epäyhtenäistä. Saksa näyttäisi – tuntuvien elvytystoimien tukemana – pääsevän selvästi vähemmillä vaurioilla tänä vuonna kuin Ranska ja Italia. OECD:n syyskuun ennusteiden mukaan maailmantalous supistuu tänä vuonna -4,5 %. Yhdysvalloissa talouden aktiviteetti laskee ennusteiden noin -4 %, Japanissa noin -6 % ja euroalueella noin -8 %. Iso-Britanniassa BKT supistuu jopa -10 % tänä vuonna. Kiina on ainoa merkittävä talous, jolle OECD ennustaa hienoisen positiivista kasvua kuluvana vuonna.

Ensi vuodelle OECD ennustaa +5 % kasvua maailmantaloudessa. Hieman yllättävästi euroalueelle ja Iso-Britanniaan ennustetaan jonkin verran nopeampaa talouskasvua kuin Yhdysvaltoihin. Kiinan pitäisi ennusteen mukaan päästä jopa 8 % kasvuun ensi vuonna. Epävarmuuksia kuitenkin riittää koronaviruksen toisen aallon ja kohonneen työttömyyden vanavedessä. Vaikka koronatilanne on taas selvästi heikentynyt useassa Euroopan maassa, tämä ei ole vielä johtanut tuntuviin talouden rajoitustoimiin. Yhdysvalloissa päivittäiset tartuntamäärät ovat yhä korkeat, mutta kuitenkin alemmat kuin heinäkuun aikana. OECD korostaa luottamuksen merkitystä ja patistaa talouspolitiikan tekijöitä pitämään elvytysvaihteen silmässä.

Syyskuussa kotiutettiin voittoja osakemarkkinoilta

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi laski -1,3 % euroissa mitattuna. Dollarin lievä vahvistuminen tuki globaaleja osaketuottoja eurosijoittajan näkökulmasta. Arvo- ja kasvuosakkeiden välillä ei ollut mainittavia tuottoeroja syyskuussa. Pienyhtiöt tuottivat vajaan prosenttiyksikön paremmin kuin laaja markkina. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti 0,2 prosenttiyksikköä maailmanindeksiä paremmin. Alueellisesti Japani (+2,9 %) tuotti parhaiten ja Yhdysvallat heikoimmin (-1,9 %). Kuukauden suurimmat laskijat toimialoittain globaalisti olivat energia (-10,4 %) sekä rahoitus (-3,3 %). Teollisuus sen sijaan nousi +1,2 % syyskuussa. Teknologiatoimialat, etenkin kommunikaatio- ja alustapalvelut, jäivät jälkeen yleisestä markkinakehityksestä syyskuussa. Euroalueen valtionlainat tuottivat puolestaan +1,4 % ja euroalueen korkealuokkaiset IG-yrityslainat +0,3 % syyskuussa.