Ylielvytystä Yhdysvalloissa?

Yhdysvalloissa hallinto valmistelee uutta noin 2 300 miljardin dollarin pakettia maan infrastruktuurin ja työllisyyden kohentamiseksi. Maan infrastruktuuri kaipaa uudistamista ja sen kohentaminen ajoittuisi kahdeksan vuoden ajalle. Ajoitus tämän kaltaisille toimenpiteille on kyseenalainen alkuvuoden muut elvytystoimet huomioiden. Uudet elvytystoimet lisäisivät todennäköisesti paineita pitkien korkojen nousulle. Myös Yhdysvaltain keskuspankki Fed voi joutua muuttamaan rahapolitikkaansa etuajassa. Tämä lisäisi talouskasvun ja inflaation ennakoitavuuden riskejä etenkin vuosien 2022-2023 osalta. Korkojen nousu saattaisi myös alkaa kuivaamaan sijoituksia pois osakemarkkinoilta maailmanlaajuisesti.

Yhdysvalloissa finanssipolitiikka saattaa pakottaa keskuspankin reivaamaan omaa kurssiaan etuajassa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ennustaa maailmantalouden kasvavan +5,6 % vuonna 2021 ja +4,0 % vuonna 2022. Tänä vuonna talouskasvu painottuu vahvasti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, kun taas ensi vuonna euroalueen on ennusteiden määrä yltää lähes samaan vauhtiin kuin Yhdysvallat ja maailmantalous kokonaisuutena.

Globaali teollisuus on vahvassa kasvussa ja kasvu on maantieteellisesti laajapohjaista. Teollisuus euroalueella, etenkin Saksassa, on kyselytutkimusten mukaan päässyt kunnolla mukaan globaaliin imuun. Samalla toimitusvaikeudet ja hintapaineet ovat kasvaneet. Toimitusketjuongelmat (esim. puolijohteiden saatavuus) alkanevat jossain määrin hidastamaan kasvua lyhyellä aikavälillä.

Kokonaistuotannon ja työllisyyden kannalta keskeisillä palvelualoilla kasvunäkymät ovat edelleen hyvin eritahtiset alueellisesta koronatilanteesta ja –rajoituksista johtuen. Varsinkin Euroopan talous kärsii yhä koronasta. Esimerkiksi matkailun tuntuva elpyminen on riippuvainen sekä alueellisista että globaaleista pelisäännöistä, kuten rokotusvauhdista, rokotuspasseista ja karanteenimääräyksistä. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat onnistuneet koronarokotuksissa selvästi euroaluetta paremmin. Rokotteiden tuoma todennäköinen laumasuoja parantaa kunnolla Euroopan näkymiä vasta kesän jälkeen.

OECD nosti vastikään Yhdysvaltojen BKT-kasvuennusteita +6,5 % vuodelle 2021 ja +4,0 % vuodelle 2022. Hyvä rokotustahti sekä alkuvuotta alemmat koronatartuntamäärät mahdollistavat talouden avaamisen nopeammin kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Sekä maan vähittäiskauppa että teollisuustuotanto ovat jo nyt vahvassa kasvuvauhdissa alkuvuoden kahden suuren elvytyspaketin jäljiltä. Myös työmarkkinat kohentuvat edelleen vauhdilla ja kotitalouksien säästämisaste on valmiiksi normaalia korkeampi.

Yhdysvalloissa maan hallinto suunnittelee silti jälleen uutta noin 2 300 miljardin dollarin elvytyspakettia nimellä ”Build Back Better”. Paketin painopiste on ennakkotietojen mukaan infrastruktuurin uudistamisessa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Maantiet, rautatiet, lentokentät, satamat, sähkön- ja vedensiirto, laajakaistat sekä vihreän energian projektit ovat osa elvytyspakettia. Myös teollisuuden kehittäminen ja tuotekehitystutkimus ovat tärkeitä elementtejä paketissa. Osana toimia on myös luvassa veronkorotuksia hyvätuloisille, varakkaille sekä yrityksille. Yritysverokannan olisi määrä nousta 21 prosentista 28 prosenttiin.

Yhdysvaltain infrastruktuuri kaipaa kipeästi uudistamista. Toimenpiteiden ajoitus on silti suhdannemielessä kyseenalainen. Ilman kotitalouksille suunnattuja elvytysshekkejä tämän tyyppiset pitkävaikutteiset ja kilpailukykyä parantavat toimet olisivat olleet hyvin perusteltuja tässä ajassa. Nyt riskinä on talouden ylikuumeneminen ja talouspolitiikan ristiveto maan keskuspankin joutuessa punnitsemaan omia toimiaan. Ei ole kuitenkaan poliittisesti varmaa, että paketti menee läpi ehdotetussa muodossa esim. verojen suhteen.

Samalla kun Yhdysvallat elvyttää vahvasti, niin Kiina painaa osin jopa jarrua. Esimerkiksi OECD ennustaa tälle vuodelle +7,8 % talouskasvua Kiinaan. Kiinassa keskushallinnon omat talouskasvutavoitteet kuluvalle vuodelle (yli +6 %) ovat kuitenkin alemmat. Ostopäälliköiden komposiitti-indeksi ennakoi myös kasvun hidastumista verrattuna kovaan elpymisvauhtiin vielä viime vuoden lopulla. Isot elvytystoimet Yhdysvalloissa tukevat lähtökohtaisesti myös Kiinan viennin kasvua maiden kauppakiistoista huolimatta.

Kiinassa rokotustahti on yhä verrattain hidas globaalissa vertailussa. Maa tulee näin ollen ylläpitämään tiukkoja maahantulorajoituksia ja käyttämään tilanteen vaatiessa uusia ”paikallisia rajoituksia ja minisulkuja”. Maa tavoittelee 64 prosentin rokotuskattavuutta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hallinnon omat elpymistavoitteet keskittyvät tämän vuoden osalta ensisijaisesti pienempiin yrityksiin, työllisyyteen ja kulutukseen. Vaikuttaakin siltä, että hallinto yrittää taas kerran suitsia velkaantumista ja ylläpitää kasvua mahdollisimman terveellä pohjalla. Tästä on merkkejä esimerkiksi valtionomisteisten yritysten selvästi laskeneesta lainanotosta China Beige Bookin mukaan. Myös budjettialijäämän ennakoidaan olevan alempi tänä kuin viime vuonna. Hallinnon edustajat ovat esittäneet huolia ylikuumenemisesta kiinteistö- ja osakemarkkinoilla. Ensi vuodelle OECD ennakoi pidemmän trendin mukaista +4,9 % talouskasvua Kiinaan.

Jos Yhdysvallat päättää jälleen uusista suurista elvytystoimista, niin korkosykli on ilmeisesti edelleen nouseva sekä reaalikoron kohoamisen, että ylikuumenemisriskien myötä. Myös Yhdysvaltain keskuspankki saattaisi joutua uudelleen arvioimaan nykyistä aikatauluaan rahapoliittisen elvytyksen pienentämiselle ja lopettamiselle. Euroalueella rahapolitiikan kiristäminen ei sitä vastoin ole ajankohtaista vielä pitkään aikaan.

Osakemarkkinoiden nousuputki jatkumassa toistaiseksi – korkomarkkinoilla piilee riski

Maailman osakemarkkinat ovat kehittyneet alkuvuonna hyvin ja laajapohjaisesti pitkien korkojen yhdysvaltalaisvetoisesta, tuntuvasta noususta huolimatta. Taustalla on pitkälti positiiviset ennustemuutokset yritysten tuloksiin globaalin talouden elpyessä. Sijoitusanalyytikoiden konsensus ennakoi, että maailmanlaajuisesti yritysten voittojen kasvu yltää tänä vuonna +30 %:iin ja ensi vuonna +14 %:iin. Arvostusmittareilla tarkasteltuna osakemarkkinat ovat kuitenkin kalliita. Markkinoiden vahva etukeno elpymisen ja löysän rahan suhteen merkitsee myös, että turvamarginaali mahdollisia yllätyksiä ja pettymyksiä vastaan on pieni.

Inflaation liiallinen kiihtyminen, rahoitusmarkkinaolosuhteiden kiristyminen sekä Yhdysvaltain keskuspankkipolitiikan mahdollinen suunnanmuutos ja niistä seuraava talouskasvun hidastuminen vuosina 2022-2023 on piilevä markkinariski. Yhdysvalloissa kymmenen vuoden valtionlainakoron nousun jatkuminen selvästi yli 2 % tasolle saattaisi myös alkaa kuivaamaan sijoituksia pois osakemarkkinoilta globaalisti.

Maaliskuussa osakemarkkinoilla kurssinousua laajalla rintamalla

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi nousi maaliskuussa +6,1 % euroissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti +0,4 % paremmin kuin laaja maailmanindeksi. Saksan kymmenen vuoden valtionlainakorko polki vastaavasti paikallaan maaliskuussa. Myös tuotot euroalueen valtionlainoista ja korkealuokkaisista IG-yrityslainoista jäivät nollan tuntumaan.

Toimialoittain osakekehitys oli kaksijakoista. Teknologiasektoreiden (IT- sekä kommunikaatiopalvelut) tuotot pitivät perää ja olivat +3,7 % ja vastaavasti +3,5 %. Yllättäen päivittäistavarat olivat tuottokärjessä +9,6 % kehityksellä. Suhdanneherkät teollisuus ja rahoitus tuottivat +9,0 % sekä +7,7 %. Sitä vastoin myös sykliset energia ja kestokulutustavarat jäivät hienoisesti jälkeen yleisestä markkinakehityksestä.

Alueellisesti Yhdysvallat ja Eurooppa olivat tuottomielessä kuskin paikalla maaliskuussa. Euromääräiset osakesijoitukset Yhdysvaltoihin tuottivat +7,2 % ja Eurooppaan +6,6 %. Pohjoismaat tuottivat +6,9 %. Kehittyvät markkinat sekä Japani pitivät perää maaliskuussa +1,7 % sekä vastaavasti +4,5 % tuotoilla.