Puurakentaminen on globaalisti uuden, modernin kaupunkimaisen rakentamisen nousukynnyksellä. Rakentamisen tarve hiilineutraaleille, hiiltä sitoville, terveellisille ja biopohjaisille materiaaleille ja ratkaisuille on kasvussa.
Puurakentamista kehitetään voimakkaasti maailmalla, sillä puusta halutaan tehdä seuraavat pilvenpiirtäjät, julkiset tilat ja taajamien kerrostalot. Puurakentamisen pitkän aikavälin markkinaindikaattorit osoittavat jykevästi koilliseen.
Suomessa on rakennettu puusta vuosisatoja ja puunjalostusteollisuus on ollut ensimmäisiä teollisia toimialojamme, ellei jopa ensimmäinen. Jopa 90 % pientalokannastamme voidaan laskea puutaloiksi. Suomi on ollut maailman kärkeä puun jalostamisessa vähintään viimeiset 100 vuotta.
Globaali puurakentamisen kasvu on merkittävä mahdollisuus metsäsektorillemme. Toistaiseksi mahdollisuuden tunnistajien kärjessä ovat olleet esimerkiksi Kanada ja Itävalta, jotka edistävät yhteisvoimin alan toimijoiden ja valtion kanssa puurakentamisen ja -osaamisen vientiä kasvavilla markkinoilla, mm. Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Suomen pitäisi toimia samoin.
Globaali puurakentamisen kasvu on merkittävä mahdollisuus metsäsektorillemme.
Puurakentamisen vientikilpailussa korostuu jatkuva ratkaisujen jalostusarvon kasvattaminen. Globaali puurakentaminen keskittyy nimenomaan kaupunkimaisiin alati kehittyviin ratkaisuihin: kerrostaloihin ja isoihin julkisiin tiloihin, joissa älykäs tekniikka, design ja modernit tilaratkaisut tulevat integroituina.
Suomessa osataan näihin tarpeisiin vastata, mutta kiinnostuksemme puurakentamisen jalostusarvon nostamiseen vaikuttaa liian vähäiseltä. Moni yritys ja metsänomistaja haluaisi kuitenkin nähdä metsämme kulkevan maailmalle huippuunsa hiottuina muuntojoustavina elementtiratkaisuna digillä höystettynä. Todellisuus ei kohtaa.
Kotimaisen metsäsektorin vienti on laskusuhdanteessa, kun katsotaan jalostusarvoa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija mainitsi taannoin, että tarvitsemme tänään kaksinkertaisen määrän puuta kiintiökuutioina, jotta saamme saman taloudellisen vientihyödyn kuin 2000-luvun alussa. Metsämme päätyvät maailmalle yhä enemmän vastaamaan kasvavaan Aasian pehmopaperitarpeeseen sekä sahattuna lautana Afrikan mantereelle. Tuotamme merkittävät määrät raakamateriaalia, mutta emme korkeaa tuotteistettua jalostusarvoa.
Kehityssuunta ei ole optimaalinen taloudellisesta näkökulmasta eikä ympäristönkään kannalta. Väitän myös, että osaamisellamme meidän pitäisi pystyä parempaan.
Suomessa on merkittävää puurakentamisen osaamista koko arvoverkostossa, mitä maailmalla nyt tarvitaan. Esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja moni Kaakkois-Aasian maa kamppailee kestävän metsänkasvatuksen sekä tuotantoketjun peruselementtien ja ratkaisujen rakentamisen kanssa – asioiden, jotka meillä ovat olleet maailman kehityksen globaalia kärkeä jo 100 vuotta.
Puurakentamisen koulutusta kehitetään ympäri maailmaa vastaamaan markkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen. Monen toimijan tiedetään kopioineen insinöörien ja puualan osaajien koulutusmalleja Suomesta, monestikaan suomalaisten sitä tietämättä.
Rakentamisen osalta meillä on pitkät perinteet elementtivalmistamisesta betonin kanssa. Tunnemme standardisointitavat, työmenetelmät, suunnittelun ja rakentamisen. Myös puurakentamisessa puuelementit ja valmismoduulit ovat kustannustehokkuuden luomisessa täysin keskiössä.
Suomalainen puutuotteiden ja nykyään myös puurakennusten design (mm. Oodi-kirjasto, Wood City) tunnetaan laaja-alaisesti maailmalla. Muotoiluosaamista löytyy puisista sisustusratkaisuista aina harjakattoon asti.
Ja olihan se todella myös niin, että meillä on valmiiksi maailman paras raaka-aine, jota tällä hetkellä viedään ihan sellaisenaan, ilman merkittävämpää jalostamista.
100 vuotta maailman parasta tekemistä on keskittynyt vahvasti puun kemialliseen jalostamiseen. Talouden ja ympäristön näkökulmasta puurakentamiseen kannattaisi nyt panostaa. Meillä on suhteellista etua ja edellytykset koko arvoverkoston viennin edistämiseen. Viennin kehittäminen vaatii tiiviimpää metsäsektorin yhteistoimintaa rakentamisen toimijoiden kanssa, keskeisten toimijoiden panostuksia mekaanisen puunjalostuksen tuotteistamiseen ja yhteistoimintaa viennin edistämisen toimijoiden kanssa.
Toimialalla on syytä herätä siihen, että puurakentaminen on merkittävä globaali mahdollisuus, johon Suomessa on erinomaiset edellytykset tarttua, jos niin itse haluamme. Nyt olisi hyvä syy ja mahdollisuus kasvaa ulos viennin arvonluonnin kuopasta.
Näkemyksen kirjoittaja Eerik Klemetti on Korkian Senior Consultant, joka on työskennellyt useissa puurakentamisen viennin hankkeissa. Eerik on useamman sukupolven rakentajasuvusta ja nikkaroi myös itse vapaa-ajallaan puuhuonekaluja.