”Never let a good crisis go to waste!” – Winston Churchill käytti ensimmäisenä kuuluisaa fraasia toisen maailmansodan jälkeen YK:n perustamisen yhteydessä. Olemme nyt poikkeuksellisessa kriisissä, äkkijyrkässä talouden pysähdyksessä, joka ei lähtenyt liikkeelle talouden fundamenteista vaan omalla päätöksellämme pysäyttää yhtä aikaa sekä kysyntää että tarjontaa terveyden turvaamiseksi.

Elpyminen sulkujen aiheuttamasta talouden pysähtymisestä lähtee liikkeelle vuoden toisella vuosipuoliskolla. Samalla keskustellaan siitä, kuinka nopeaa elpyminen on vai päädymmekö jopa Economist-lehden piirtämään synkkään ”90%:n talouteen”. Riippumatta miten elpyminen tapahtuu, tulemme kokemaan isoja muutoksia niin kulutuskäyttäytymisessä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Nämä muutokset heijastuvat nopeasti ja väistämättä suoraan myös yritysten toimintaympäristöön.

”Voittajat löytyvät yrityksistä, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja kääntävät murrokset kilpailueduksi sopeutumisen sijaan.”

 

Murrokset ja rakenteelliset muutostarpeet ovat olleet pitkään tiedossamme. Miksi nyt?

Jo 90-luvun lopulla Sonerassa näimme kuinka totaalisesti digitaalisuus, teknologian hyödyntäminen ja verkkopalvelut muuttavat kuluttajakäyttäytymisen ja liike-elämän. Sanotaan, että murrosten vaikutukset yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä juoksulla. Olimme silloin edellä aikaamme, mutta nyt aika on kypsä. Käsissämme oleva miljardin ihmisen kenttäkoe osoittaa, että työelämä ja kuluttajakäyttäytyminen voivat muuttua jopa viikoissa. Teknologia on kypsää ja ihmiset ovat valmiit, jopa innokkaita muutokseen.

Tulevaisuuden liike-elämässä on mahdotonta pärjätä ilman teknologian tarjoamia parhaita mahdollisuuksia. Tuottavuusloikka on pakko hyödyntää. Digitaaliset palvelut ja automaatio tuodaan kaikkialle. Etätyö ja -opetus ovat laajassa mitassa osoittaneet toimivuutensa sekä perinteisiä menetelmiä paremman tehokkuuden ja edut myös käyttäjilleen. Kulutuksen rakenne muuttuu ja verkkokaupasta tulee hallitseva jakelutie. Virtuaaliseen vuorovaikutukseen tottuneet asiakkaat eivät halua palata vanhaan normaaliin.

Korona herätti siihen, että lähes kaikilla aloilla toiminnan pitää olla nykyistä ketterämpää ja skaalautuvampaa. Kriisin vaikutukset ovat olleet poikkeuksellisen polarisoituneita ja toimialasta riippuen joustoa on tarvittu ylös- tai alaspäin. Palvelualoilla on ollut pakko skaalata kapasiteettiä jyrkästi alas, kun toisaalla, verkkokaupassa, digitaalisissa palveluissa tai vaikka julkisissa tukipalveluissa on ennennäkemätön kuorma.

Korona tuo mukanaan kiristyvän talouden. Pelivara mitä meillä oli, syödään nyt. Valtioiden velkautuminen ja yritysten kiristyvä talous pakottavat päättäjät toimimaan. Tehostustoimet on pakko toteuttaa ja kriisi tarjoaa päättäjille tarvittavan sysäyksen ja perustelut kipeisiinkin uudistuksiin sekä usein jo pitkään meidän kaikkien tiedossa olleisiin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin – niin yrityksissä kuin yhteiskunnassammekin.

Ilmastonmuutos etenee koronasta huolimatta. Uudistuspaineet kohti kestävämpiä tuotantotapoja ja liiketoimintaa ovat kasautuneet jo pitkään. Todelliset uudistustoimet ovat kuitenkin jääneet laajalti julistusten ja vastuullisuusraporttien tasolle. Paineet ovat kasvaneet ja 2019 nähtiin jo kuluttajien toimesta maailmanlaajuisesti laajaa liikehdintää, joka on hetkellisesti laantunut sulkujen myötä. Valtioiden ja EU:n kaltaisten toimijoiden ennätykselliset elvytystoimet rakennetaan merkittävältä osin “Green Dealin” kaltaisten kestävän kehityksen otsikoiden alle vahvalla digitaalisella agendalla. Pelkästään EU:n osalta puhutaan 750 miljardin euron elvytysohjelmasta, jossa painopisteenä on siirtyminen digitaaliseen ja ilmastoa vähemmän kuormittavaan talouteen.

 

Uudet voittajat löytyvät rohkeista eteenpäin katsovista toimijoista!

Todellisia teollisuuden ja liike-elämän risteyskohtia on historiassa harvakseltaan noin kymmenen vuoden välein (energiakriisi 1970, ATK:n esiin marssi 1980, Kiina ja kumppanit 1990, alustatalous 2000 ja ilmastonmuutos 2010). Uudet voittajat löytyvät yrityksistä, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin ja kääntävät murrokset kilpailueduksi sopeutumisen sijaan.

Elpyminen alkaa sulkujen purun myötä. Taloudellisesti terveet ja eteenpäin katsovat yritykset panostavat murrosten ja toimintaympäristön ymmärtämiseen sekä näiden muutosten kääntämisen omaksi kilpailueduksi pelkän sopeutumisen sijaan. Tämä edellyttää sekä murrosten ja niiden luomien liiketoimintamahdollisuuksien huolellista analyysiä, että myös rohkeutta tarttua tilaisuuteen ja tarvittavien kehitysaskelten ottamiseen.

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.