Tavoitteessa kohti kestävämpiä liiketoimintoja kompensointi on hyvä askel. Rohkeammilla teoilla luot aitoa kilpailuetua. Teknologiat ovat pitkälti jo olemassa, mutta usein niiden korkea hinta tai kokonaiskuvan puuttuminen jättävät ne keksijöiden pöydälle. Uuteen maailmantilaan sopivia rahoitus- ja liiketoimintamalleja ei vielä ole riittävästi.
Yhdellä latauksella lähes 500 kilometrin kantaman omaavat sähkörekat ovat ensi vuonna markkinoilla. Niiden energiakustannukset ovat noin 75 % ja huoltokustannukset jopa 90 % alhaisemmat kuin perinteisten käyttövoimien. Eri kulkumuotoja yhdistäviä yhteiskäyttö- ja integraattiyrityksiä on markkinoilla ollut jo vuosia mahdollistaen henkilöautojen keskimääräisen 4 %:n käyttöasteen nostamisen.
Aurinkopaneeleiden ostaminen onnistuu aivan tavallisesta huonekaluliikkeestä, ja energian varastointiinkin on kehitetty teknologioita akuista polttokennoihin. Seuraavan sukupolven älymittareita ollaan parhaillaan vaihtamassa kiinteistöihin. Jo ennen rakentamisen aloittamista ylijäämämaan ja purkumateriaalien kierrätykseen on tarjolla digitaalinen alustaratkaisu.
Ruoantuotannossa syntyvää lantaa voi käsitellä liikenteen biokaasuksi pellolle levittämisen sijaan. Lannoitteeksi on tarjolla muun muassa käytetyistä paristoista jalostettuja tuotteita. Lehmien pötsin mikrobistoakin voi muokata vähemmän metaania tuottavaksi. Odotan myös hetkeä, jolloin älyjääkaappini osaa itsenäisesti listata vanhentumassa olevat tuotteet, ehdottaa niistä reseptiä illaksi ja tilata verkkokaupasta puuttuvat tuotteet oikeaan aikaan kotiovelle.
Olemme paljon pidemmällä kiertotalousteknologioiden kehittämisessä, kuin arkikeskusteluissa tai mediaa lukiessamme usein muistammekaan. Pelkästään Suomessa on lukuisia äärimmäisen innovatiivisia kestävän kehityksen yrityksiä, jotka kehittävät ja hyödyntävät modernia teknologiaa. Edellisistä saatoit tunnistaa mm. Tracegrow’n, MaaS Globalin ja Maapörssin.
Ehkä hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisen haasteena ei siis niinkään ole se, etteikö uusia ratkaisuja synny, vaan niiden usein korkea hinta ja saaminen tuottavasti käyttöön. Uuteen maailmantilaan sopivia rahoitus- ja liiketoimintamalleja ei vielä ole riittävästi.
Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensoinnista. Konkreettisena toimintana se tarkoittaa yleensä joko puiden istuttamista tai uusiutuvan energian hankkeita kehitysmaissa. Kompensaatio on hieno ja tarpeellinen askel kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ongelmia syntyy kuitenkin sen johtaessa nollasummapeliin, jossa aidoista päästöjä vähentävistä kehityssuunnitelmista luovutaan. Usein tällaisten innovaatioprosessien lopputuloksena syntyy vahingossa myös muita ideoita.
Siinä missä uusien rahoitus- ja liiketoimintamallien kehittäminen päästöjen alentamiseksi on usein haastavaa – tai ainakin aikaa ja fokusta vievää, on kompensointi kohtuullisen helppoa. Puiden istuttaminen tuo kuitenkin harvalle yritykselle pitkäaikaista kilpailuetua.
Ilmastonmuutos tarkoittaa ennen kaikkea resurssien käyttämisen tehostamista. Mielestäni voisimme tehostaa myös omia resurssejamme fokusoimalla rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelmien kehittämiseen, jotka rakentavat kestävää kilpailuetua.