Helmikuussa hallituksen Vuosaaren ilmastokokouksessa julkaisema tiekartta hiilineutraalille Suomelle vuoteen 2035 mennessä antaa selvän viestin – suomalaisilla yrityksillä on kiire vähentää hiilijalanjälkeään, myös aikana koronan jälkeen. Kansalaisten huoli riittämättömistä toimista kasvaa ja siten halua yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittamiseen löytyy. Kuitenkin kansalaisten mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin, lukuun ottamatta oman kulutuskäyttäytymisen muokkaamista, on hyvin suppea.
Yritysten vahva teknologiahyppäys kohti vähähiilisyyttä on keskeisessä asemassa EU:n ja Suomen asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi kemianteollisuudessa hiilijalanjälkeä on vähennettävä vuoteen 2045 mennessä jopa 90 %.
Ratkaisuja on jo olemassa ja ne ovat toteutettavissa. Haaste on, että merkittäviin päästövähennyksiin ja hiilineutraalisuuteen tähtäävät hankkeet maksavat, erityisesti teollisuudessa, usein kymmeniä miljoonia. Valitettavasti nämä infrastruktuuriin liittyvät laitoshankkeet eivät saa tällä hetkellä markkinoilta järkevää rahoitusta. Yrityskentästä tuleva viesti on, että hiilineutraalia laitostoimintaa ei ole helppo saavuttaa nykyisillä puhtaasti kaupallisilla investointiperusteilla. Suuriin kertainvestointeihin ei ole kerta kaikkiaan yksin varaa, vaikka tahtoa olisi.
Voisivatko kansalaiset olla mukana paikkaamassa tätä markkinapuutetta, esimerkiksi antamalla lainaa näitä hankkeita tukevalle ilmastorahastolle? Hankkeiden riski on korkea ja kansalaisten varoja ei voi laajasti houkutella markkinapuutetta korjaavaan riskisijoitukseen, sijoitussääntelynkään näkökulmasta. Ratkaisu tähän voisi olla kansalaisten antama laina ilmastorahastolle. Tämän kansalaisille suunnatun joukkovelkakirjalainan minimituoton voisi taata liikkeeseenlaskija eli valtionyhtiö. Kiinnostavuutta voidaan säädellä lainan korolla. Toisen puolen ilmastorahaston vuotuisesta pääomasta valtio voisi laittaa vaikka valtioyhtiöiden osingoista.
Pian on päätösten aika. Hallituksen helmikuussa luoma kehikko suomalaisen ilmastorahaston perustamiseksi tarkentuu huhtikuun alkupuolella hallituksen kehysriihessä. Jotta näkisimme metsän puilta – mission yksityiskohdilta – niin kaikilta markkinaosapuolilta, niin julkisilta kuin yksityisiltä, tarvitaan yhteistä innovointia. Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä siinä, miten kansalaiset otetaan mukaan merkittävien ympäristövaikutuksien saavuttamiseksi. Samalla pääsisimme kohti maailman puhtainta teollisuutta.
Jussi Lilja
Executive Vice President
Korkia Oy
Harri Jaskari
Senior Advisor
Korkia Oy