Jouni Keronen
Kiertotalous on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Ilman nopeaa ja syvällistä siirtymistä kiertotalouteen materiaalien käyttö kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Tämä johtaa myös hiilidioksidipäästöjen kaksinkertaistumiseen.
Pelkästään energiasektorin vähähiiliseen teknologiaan siirtymiseen tarvittavien investointien on arvioitu olevan yli 120 000 miljardia dollaria vuoteen 2050 mennessä (IRENA, 2018). Myös muiden alojen transformaatio vähäpäästöiseksi tai jopa hiilinieluksi edellyttää valtavia investointeja ja synnyttää ennenäkemättömän globaalin kysynnän uusille ratkaisuille.
”Suomen cleantech-liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa, eli yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä.”
Suomalaiset yritykset ovat toistaiseksi pärjänneet puhtaiden ratkaisuiden kilpailussa hyvin. Maassamme toimii useita oman alansa johtavia yrityksiä ja Suomen cleantech-liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa, eli yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia evaluoitaessa tulisikin ottaa huomioon erilaisten ratkaisujen tarjoama vientipotentiaali.
Vuonna 2016 Environmental Performance Indexissä Suomi arvoitiin maailman vihreimmäksi maaksi ja vuonna 2017 Suomi oli toinen The Global Cleantech Innovation Indexissä. Kilpailu on kiristynyt, josta yhtenä indikaattorina voidaan pitää Suomen kymmenen pykälän pudotusta vuoden 2018 Environmental Performance Indexissä. Emme ole yksin, sillä yhä useammat maat, kaupungit ja maakunnat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja samalla houkutella alan investointeja. Pysyäksemme ilmastoratkaisujen kärkimaana on julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden vastattava yhdessä ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin.
Kuten Erik Floman Kiertotalous on systeeminen ratkaisu globaaleihin haasteisiin -kirjoituksessaan mainitsee, kiertotaloussovelluksia on jo useita, mutta niiden mittakaava ei ole vielä lähellekään riittävän suuri. Synnyttääksemme riittävän suuren systeemisen muutoksen meidän pitää muuttaa merkittävästi niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat raaka-aineiden, tuotteiden ja saasteiden hinnoitteluun sekä tehdä kierrätyksen, uudelleenkäytön, korjaamisen ja uudelleen valmistamisen mahdollistava käyttöjärjestelmä.
Tällaisten systeemisten ratkaisujen kehittäminen on keskeinen CLCn painopistealue.
Jouni Keronen,
Toiminnanjohtaja
Climate Leadership Coalition
Ilmastonmuutoksen liiketoimintaratkaisuja kehittävän Climate Leadership Coalitionin tarkoituksena on vaikuttaa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Climate Leadership Coalition hyväksyi Korkian jäseneksi helmikuussa 2019. Lisätietoja CLCn toiminnasta ja jäsenistä osoitteesta www.clc.fi.