Ilmastonmuutoksen torjunta on lyönyt itsensä läpi globaalilta tasolta kansalaisten ja yritysten tasolle. Enää ei kysytä, mitä muut tekevät puolestani, vaan nyt kysytään kennedyläiseen tyyliin, mitä minä tai me voimme tehdä kokonaisuuden hyväksi. Samalla yhä useamman yrityksen strategiassa ja tuotteissa ilmastoratkaisut valtaavat nopeasti tilaa. Korkean teknologian Suomi antaa tähän hyvän alustan, mitä hyvä hallinto ja väestön hyvä koulutustaso voivat vauhdittaa.

Monella sektorilla muutokset ovat hitaita ja vaativat koko infran uudistamista, esimerkiksi rakennuskanta uusiutuu hitaasti, eikä energiasektorillakaan ole oikoteitä, vaan kertainvestoinnit uuteen kapasiteettiin ovat suuria. Tuulivoiman läpimurto on kuitenkin tullut nopeasti ja se yhdistettynä ydinvoimapohjaan antaa mahdollisuuden puhua nollapäästöistä. Liikenne ja kiertotalous ovat yksittäisten ihmisten käsissä monia muita aloja enemmän, ja tämä antaa mahdollisuuden nopeisiinkin muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan hiilidioksidipäästöjemme tulisi pienentyä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöjen olla todellisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomi tarvitsee tiekartan hiilineutraaliuden saavuttamiseen eli kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee välietapit kaikille sektoreille matkalla tavoitteeseen. Tämä on tärkeää, jotta ilmastotavoitteille saadaan raamitettua ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta.

”Olennaista on tasapainoinen kehitys, jossa yritykset löytävät kannattavaa kasvua, hallinto ja poliitikot luovat kilpailukykyistä toimintaympäristöä sekä kuluttajat siirtyvät viivyttelemättä uusiin ja puhtaisiin ratkaisuihin.”

On mielenkiintoista seurata, siirtyykö verotuksen painopiste ympäristön kuormittamisen ja luonnonvarojen käytön verottamiseen. Suomessa liikenteestä haittaveroa peritään jo polttoaine- ja hiilidioksidipäästöihin sidottuna ajoneuvoverona, mutta oleellista on myös se, mihin verovarat ohjataan, mitä hankkeita tuetaan, ja mihin valtion panosta kanavoidaan. Koska liikenne on tällä hetkellä todella raskaalla kädellä verotettua toimintaa, antaa se myös mahdollisuuden saada muutoksia aikaan allokoimalla verotusta uudella tavalla. Puhtaudesta pitää palkita!

Olennaista on tasapainoinen kehitys, jossa yritykset löytävät kannattavaa kasvua, hallinto ja poliitikot luovat kilpailukykyistä toimintaympäristöä sekä kuluttajat siirtyvät viivyttelemättä uusiin ja puhtaisiin ratkaisuihin – liikenteestä voidaan aloittaa.