Kun tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä nopeasti ja kustannustehokkaasti, on ensiarvoisen tärkeää huomioida olemassa olevien ja pian markkinoille tulevien teknologioiden potentiaali. Tämä ei tarkoita ”teknologianeutraaliutta”, vaan faktoihin pohjautuvaa arviointia mahdollisuuksista ja kustannuksista eri rooleissa. Korkialla olemme viimeisen vuoden aikana kartoittaneet mm. Gasumin kanssa kaasuautoilun tulevaisuutta sekä Aviapolis-hankkeen kumppaneiden kanssa logistiikan palveluketjun sähköistämistä.

Tämä on liikenteen murrokseen pureutuvan artikkelisarjan ensimmäinen osa, jossa tarkastellaan liikenteen päästövähennysvaatimuksia ja -suunnitelmaa nykytilanteeseen verrattuna. Toisessa osassa perehdytään biokaasuun, kolmannessa sähköistyvään liikenteeseen ja neljännessä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyteen useiden teknologioiden parhaiden puolien hyödyntämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2018 ns. ILMO-työryhmän tarkastelemaan toimenpiteitä, joilla Suomi voi vuoteen 2045 mennessä saavuttaa hiilettömän liikenteen. Työryhmä tunnisti kolme vaihtoehtoista polkua: BIO, TEKNO ja PALVELU. BIO keskittyi uusiutuviin polttoaineisiin, TEKNO liikennevälineisiin ja PALVELU liikennejärjestelmän energiatehokkuuteen. Polkuja ei tarkasteltu itsenäisinä vaihtoehtoina, vaan limittäin optimoiden uusia polttoaineita, innovatiivisia liikkumismuotoja ja energiatehokkaampia ajoneuvoja.

Virstanpylvään raportin pitkän aikavälin tavoitteeseen muodostaa vuosi 2030. Myös kevään 2019 hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä (vrt. 2005). ILMO-työryhmän raportin mukaan suunta hiilettömään liikenteeseen vaatii tähän mennessä 130 000 biokaasu- ja 670 000 sähköhenkilöautoa eli noin 30 % liikennekäytössä nyt olevista henkilöautoista. Raskaassa liikenteessä tarve on 6 000 biokaasu- ja 7 000 sähköajoneuvolle. Tällä hetkellä ladattavia henkilöautoja on noin 25 000 (ml. PHEV) ja kaasuhenkilöautoja 10 000 kappaletta. Sähköbusseja on vasta muutama kymmenen; kaasubusseja hieman enemmän. Samaten suurempia kuorma-autoja on sähkökäyttöisinä muutama kappale ja kaasukäyttöisinä alle 200.

Raportti sisältää lisäksi oletuksia siitä, miten kiinnostus julkista liikennettä, kävelemistä ja pyöräilyä sekä Mobility as a Service -ratkaisuja kohtaan kasvavat. Sen sijaan raportti ei valitettavasti huomioi, millaisia mahdollisuuksia meillä todellisuudessa on ajoneuvojen saatavuuden osalta. Näistä kun päätökset tehdään kaukana Suomesta.

”Esitetyt polut hiilettömään liikenteeseen ovat monen askeleen takana. Erityisesti täytyy ratkoa käyttöönottajien epävarmuutta investoinnilleen.”

Tarkasteltaessa vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävien ajoneuvojen olemassa olevaa ajoneuvokantaa ja saatavuutta sekä infrastruktuuria on selvää, että esitetyt ajoneuvojen tavoitemäärät ovat monen askeleen takana. Erityisesti täytyy ratkoa käyttöönottajien epävarmuuksia investoinnilleen. Suomessa henkilöauto on pitkäaikainen ostos ja autokantamme on keskimäärin 12 vuotta vanhaa. Yrityksissä polttoainekulut ovat merkittävimpiä kustannuseriä, logistiikkayrityksissä jopa 30 %.

Keskustelu kääntyy helposti siihen, mikä yksittäinen teknologia auttaa parhaiten tavoitteisiin, mutta ratkaisut eivät ole toisiaan poissulkevia. Nopeaan liikenteen päästöjen alentamiseen tarvitaan sekä biokaasua, kestävästi tuotettuja biopolttoaineita että sähköistämistä, mikäli haluamme saavuttaa liikenteen päästöjen -50 % vähennyksen 2030 mennessä.

Päästövähennystavoite tarkoittaa käytännössä noin 3,1 Mt hiilidioksidipäästöjä. Tästä osuudesta biopolttoaineiden 30 %:n jakeluvelvoitteen odotetaan kattavan noin 1,5 Mt, jolloin jäljelle jää yhä 1,6 Mt vähennystarpeet. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että kyseinen päästövähennys kyettäisiin saavuttamaan noin 850 000 täyssähköautolla.

Siinä missä biokaasu tarjoaa raskaan liikenteen saralla nopeita ja kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja, tarjoaa sähkö merkittäviä mahdollisuuksia laskea henkilöautoilun kustannuksia ja päästöjä. Sähkö on jo nyt varteenotettava vaihtoehto myös jakeluliikenteessä.

 

Korkia on kansainvälisesti toimiva yritys, jonka toiminnan keskiössä on kestävän kehityksen edistäminen. Asiakkaamme ovat kotimaisia ja kansainvälisiä sijoittajia, yrityksiä ja instituutioita. Tarjoamme yli viidenkymmenen henkilön voimin varainhoitopalveluja sekä liikkeenjohdon konsultointia, minkä lisäksi meillä on 14 kasvuyhtiön portfolio, joiden kasvua tuemme niin kehittäjän, omistajan kuin rahoittajan roolissa. Toimintaamme tukee vahva Senior Advisorverkosto, johon kuuluvat mm. ministeri Esko Aho, Kaj-Gustaf Bergh ja Minna Korkeaoja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2018 noin 8,5 M€ (+35 % kasvu edellisvuoteen verrattuna) ja H1/2019 liikevaihto 5,1 M€.

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.