Pankkiheilunnan vaikutukset suurennuslasin alla

Palvelualat kannattelevat yhä maailmantalouden kasvua. Raju korkojen nousu hyydyttää globaalia talouskehitystä. Pankkien kallistunut varainhankinta sekä tiukempi luotonantopolitiikka tulevat vaikuttamaan kielteisesti talouskasvuun. Inflaation suunta on alaspäin. Pohjahintapaineet eivät ole vielä suuresti hellittäneet. Keskuspankkien arvioitu korkohuippu on näillä näkymin touko-kesäkuussa. Arvioimme, että korko- ja osakesijoitukset tarjoavat positiivisia tuottoja koko vuoden 2023 aikana.

Palvelualat kannattelevat talouskasvua

Ostopäällikköindeksit tukevat käsitystä, että globaali talouskasvu on toistaiseksi pitämässä pintansa palvelusektorin tuella. Teollisuuden näkymät ovat maailmanlaajuisesti vaisut. Kuluttajaluottamus on myös yhä heikko, mutta on jonkin verran elpynyt. Energiamarkkinoiden rauhoittuminen ja vahva työllisyys ovat tukeneet talouskasvua. Korkojen raju nousu painaa talouskehitystä enenevässä määrin. Pankkisektoriin liittyvän epävarmuuden kasvu ja varainhankinnan kallistuminen tulevat ajan myötä tiukentamaan luotonantostandardeja ja sitä myötä hidastamaan talouskasvua.

OECD:n uudet talousennusteet ja analyysi ennakoivat, että maailmantalouteen olisi luvassa ”hauras elpyminen”. Ukrainan sota, korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka ovat yhä riskejä odotettua heikommalle kasvukuvalle. Laitos arvioi, että maailmantalous kasvaa +2,6 % (ennen +2,2 %) tänä vuonna ja +2,9 % (ennen +2,7 %) ensi vuonna. Kuluvalle vuodelle OECD on nostanut talouskasvuennusteitaan euroalueelle, Yhdysvaltoihin ja Kiinalle. Ensi vuoden osalta suurimmat positiiviset muutokset kohdistuvat Kiinaan. Vuonna 2024 BKT-kasvu olisi ennusteen mukaan kiihtymässä euroalueella ja Iso-Britanniassa, mutta hidastumassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Pidämme lievää ja lyhyttä globaalia taantumaa kesän tienoilla todennäköisenä. Keskuspankit pitävät ilmeisesti korot kiristävillä tasoilla koko kuluvan vuoden. Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat valoisammat, edellyttäen, että inflaatio hidastuu odotetusti ja että rahapolitiikka alkaa vihdoin selvästi kevenemään vuoden 2024 aikana.

Inflaatiotrendi on hitaasti laskeva

OECD ennustaa, että G20-maiden inflaatio hidastuu asteittain tänä vuonna +5,9 %:iin ja ensi vuonna +4,5 %:iin verrattuna viime vuoden +8,1 %. Yhdysvalloissa kokonaisinflaatio ensi vuonna on ennusteen mukaan +2,5 % ja euroalueella +3,0 %. Vuonna 2024 pohjainflaatio olisi linjassa kokonaisinflaation kanssa. Tällä hetkellä pohjainflaatio on noin +5,5 % vuosivauhdissa sekä Yhdysvalloissa, että euroalueella. Euroalueella ei ole vielä näkynyt maltillistumista pohjainflaatiossa viime kuukausien aikana.

Yhdysvalloissa tavara- ja energiainflaatio ovat rauhoittuneet selvästi. OPEC pyrkii tosin omilla tuotantotoimillaan torjumaan öljyn hinnan laskua ja Kiinan talouden elpyminen lisää lähtökohtaisesti energian kysyntää. Nähtäväksi jää, jos energiainflaatio hidastuu kesää kohti. Palvelu- ja ruokainflaatio ovat joka tapauksessa liian korkeita. Kiinteistöpalveluiden inflaatio on jatkunut yllättävän sitkeänä ja on merkittävä inflaatiota ylläpitävä tekijä. Sen hidastumista tosin odotetaan yleisesti. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden ylikireys on riski tulevan palkkakehityksen sekä palveluinflaation osalta. Myös euroalueella palkkojen nousuvauhti on kiihtymässä.

Keskuspankit puun ja kuoren välissä

On todennäköistä, että sekä Yhdysvaltain että Euroopan keskuspankki pyrkivät kumpikin toteuttamaan vielä ainakin yhden 0,25 %-yksikön ohjauskorojen noston kevään aikana ylikorkean inflaation vuoksi. Kasvanut epävarmuus pankkisektorin ympärillä on kuitenkin lisännyt keskuspankkien varovaisuutta. Tämä perustuu arvioon, että pankkien luotonantostandardit tulevat kiristymään ja siten hidastamaan talouskasvua. Yhdysvaltain keskuspankki on huonolla menestyksellä yrittänyt kitkeä markkinoiden sitkeitä odotuksia koronlaskuista kuluvan vuoden toisella puoliskolla.

Globaali rahapolitiikka on yhä enenevässä määrin talouskasvua jarruttavaa vuonna 2023. Vuonna 2024 on todennäköistä, että inflaation talttuminen mahdollistaa kasvua tukevat reippaat koronlaskut.

Markkinat suvantovaiheessa

Vaikuttaa siltä, että korkomarkkinoilla on pessimistisempi talouskasvunäkemys kuin osakemarkkinoilla. Osakemarkkinat ovat saaneet tukea odotettua paremmista lyhyen aikavälin talouskasvutilastosta sekä alenevasta inflaatiosta. Korkomarkkinat sen sijaan uskovat yhä vahvasti, että kiristynyt rahapolitiikka tulee lopulta hidastamaan talouskasvua paljon odotettua enemmän.

Korkomarkkinoilla on luvassa +3 % – +6 % haarukassa olevia kokonaistuottoja vuonna 2023. Korkomarkkinoilla juoksevat korkotuotot ovat kautta linjan houkuttelevilla tasoilla samalla kun pitkien korkosijoitusten pääomatappioriskit ovat asteittain hellittämässä alenevan inflaation perässä. Pitkien korkojen nousu pysähtynee ennen lyhyiden korkojen huippua eli kevään aikana.

Yhdysvalloissa kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon tuloskasvu on tuloskauden alla ennusteiden mukaan neljästä kahdeksaan prosenttiin miinuksella edellisvuodesta. Euroopassa tuloskasvupohja on ennusteiden mukaan osumassa vuoden kolmannelle neljännekselle. Sijoitusanalyytikot ennustavat, että MSCI AC World -indeksin osakekohtainen tulos polkee paikallaan vuonna 2023 ja kääntyy +11 % kasvuun vuonna 2024. Tuloskasvu alkaa analyytikoiden mukaan kerätä voimia laajalla rintamalla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2024 globaalia tuloskasvua vetää ennusteiden mukaan kehittyvät markkinat.

Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat historiallisesti melko neutraalit. Osakemarkkinoiden nousuvara on lyhyellä aikavälillä niukka nykytasoilta alkuvuoden nousun jälkeen. Kasvunäkymien taas kirkastuessa ja korkohuipun väistyessä osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat valoisammat vuoden toisella puoliskolla sekä ensi vuonna.

Maaliskuu oli vaiherikas osakemarkkinoilla

Pitkät korot laskivat tuntuvasti maaliskuussa pankkiepävarmuuden kasvun seurauksena. Sekä Yhdysvaltain että Saksan 10 vuoden valtionlainakorot laskivat kuukauden aikana peräti 0,4-0,5 prosenttiyksikköä. Euroalueen valtionlainaindeksi tuotti +2,4 % ja korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat +1,1 % maaliskuussa.

Maaliskuun suuri markkinateema oli pelot uudesta globaalista pankkikriisistä. Jättipankki Credit Suissen nopea haltuunotto sekä fuusio kilpailevan ja vielä suuremman UBS-pankin kanssa alkoivat lopulta rauhoittaa markkinoita. Maaliskuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi pinnisti lopulta euroissa mitattuna +0,7 % tuottoon. Vastuulliset yritykset kehittyivät vajaan prosenttiyksikön paremmin kuin laaja markkina. Myös laatuyritykset päihittivät selvästi yleisen markkinakehityksen. Pienyritykset alituottivat.

Osakesektoreista maaliskuun parhaat suhteelliset tuotot tarjosivat informaatioteknologia (+6,9 %) ja kommunikaatiopalvelut (+6,0 %). Toimialoista tuottojen häntäpäässä olivat myrskyn silmässä ollut rahoitus (-8,7 %) sekä energia (-3,6 %).

Osakealueista suhteellisesti parhaiten kehittyivät maaliskuussa Japani (+1,7 %) ja Yhdysvallat (+1,1 %). Heikoiten menestyivät vastaavasti kehittyvät Eurooppa (+0,1 %) sekä Pohjoismaat (+0,3 %).