Tutkimme ja analysoimme Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkavirtojen nykytilaa sekä koko alueeseen ja erityisesti logistiikka-alaan vaikuttavia megatrendejä ja globaaleja muutosajureita. Tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä kilpailukyvyn rakentumisen teemoja alueen infrastruktuurin kehittämiseksi. Skenaarioiden pohjalta muodostettiin visio kilpailukykyisestä tulevaisuuden Barentsin alueesta, joka korostaa eri skenaarioista nousevia mahdollisuuksia – ja taklattavia haasteita.
Barentsin euroarktinen alue levittäytyy neljän maan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisille alueelle. Alueen keskeisiä toimialoja ovat muun muassa matkailu, kaivosteollisuus, metsäteollisuus, energiantuotanto sekä kalatalous. Pohjoisen luonnon ja rikkaiden luonnonvarojen lisäksi alueelle tyypillistä ovat pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö sekä alkuperäiskansat. Muualta kotoisin olevien parissa Barentsin alue tunnetaan usein ehkä vain Lapin lomakohteiden tai raaka-aineresurssiensa takia, ja siksi alueen toimijoilla on vahva halu edistää alueen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta myös muiden tekijöiden kautta.
Barentsin alueella on tehty valtioiden välistä yhteistyötä 90-luvulta lähtien, mutta alueen historia ulottuu kauemmas. Barentsin alueyhteistyössä aktiivisen kaupankäynnin Pomor-kauteen 1700-luvulla viitataan yhtenä alueen historiallisena kiintopisteenä. Nykyinen yhteistyö pääsi kunnolla alkuun Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, jolloin Norja teki aloitteen yhteistyön aloittamisesta – tavoitteena saada Moskovan alue läheisempään yhteistyöhön Pohjoismaiden kanssa. Aloitteen pohjalta perustettiin Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC), joka edistää alueen yhteistyötä valtioiden tasolla. Käytännön tasolla yhteistyötä tehdään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän pohjoisimpien alueiden kesken Barentsin alueneuvostossa (BRC), aluekomiteassa (RC) ja alueellisissa sektorityöryhmissä (RWG).
Keskeinen haaste alueen kehittämisen kannalta on pitkään liittynyt saavutettavuuteen ja alueen infrastruktuurin kehittämiseen sen parantamiseksi. Yksi Barentsin alueen sektorityöryhmistä onkin keskittynyt alueen liikenteen ja logistiikan toimintaedellytysten kehittämiseen. Työryhmän tavoitteena on esimerkiksi sujuvoittaa rajaliikennettä, kehittää lentoyhteyksiä ja liikennekäytäviä. Kustakin sektorityöryhmästä vastaa joku Barentsin alueen 14:sta aluehallinnosta, liikenne- ja logistiikka -työryhmästä (RWGTL) vastaa Kainuun liitto.
Koko alueen kehittymisen kannalta visiota tukeviksi muutosajureiksi tunnistettiin energian murros sekä monien alueelle keskeisten toimialojen kuten metsä- ja biotalouden ja kaivosteollisuuden positiiviset tulevaisuudennäkymät sekä erityisesti koronakriisin vahvistama digitalisaatio.
Luotaamassa alueen tulevaisuutta skenaarioiden kautta
Barentsin alueella kohtaavat useat globaalit muutokset, joiden vaikutukset muovaavat ihmisten arkea, elinkeinoelämää, luontoa ja ympäristöä monin eri tavoin ja vaikuttavat alueen liikenne- ja logistiikkavirtoihin sekä alueen infrastruktuurin kehittämiseen. Kainuun liiton toimeksiantamassa Liikenteen ja logistiikan aluetyöryhmän Kolarctic CBC -ohjelman rahoittamassa KO1029: Barents Region Transport and Logistics -hankkeessa lähdettiin tutkimaan skenaarioden avulla eri muutosten vaikutuksia alueeseen kokonaisuutena, ja hahmoteltiin ymmärrystä alueen kilpailukyvystä erityisesti liikenteen ja logistiikan näkökulmista.
Korkia tutki ja analysoi yhdessä WSP:n kanssa toteutetussa hankkeessa Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkavirtojen nykytilaa sekä koko alueeseen ja erityisesti logistiikka-alaan vaikuttavia megatrendejä ja globaaleja muutosajureita. Tulevaisuuden muuttuvaan toimintaympäristöön vastaamiseksi Korkia fasilitoi ja koosti asiantuntijoiden kanssa tulevaisuusskenaarioita, joissa tarkasteltiin muutosajurien vaikutuksia alueen elinkeinoille ja ihmisille. Tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä kilpailukyvyn rakentumisen teemoja alueen infrastruktuurin kehittämiseksi ja muodostaa siten toimenpiteitä, joita alueen päätöksentekijöiden tulisi lähitulevaisuudessa edistää.
Skenaarioiden pohjalta muodostettiin visio kilpailukykyisestä tulevaisuuden Barentsin alueesta, joka korostaa eri skenaarioista nousevia mahdollisuuksia – ja taklattavia haasteita. Koko alueen kehittymisen kannalta visiota tukeviksi muutosajureiksi tunnistettiin energian murros sekä monien alueelle keskeisten toimialojen kuten metsä- ja biotalouden ja kaivosteollisuuden positiiviset tulevaisuudennäkymät sekä erityisesti koronakriisin vahvistama digitalisaatio. Visioon pääsemistä haastaa kuitenkin vahvasti ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset pohjoisessa, kaupungistuminen, protektionismi sekä alueen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena.
Skenaariotarkastelu on hyvä työkalu toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaihtoehtoisten ilmenemismuotojen ymmärtämiseen ja keskustelun herättämiseksi erilaisista strategioista, joiden kautta niihin tulisi vastata. Näitä Barents-skenaarioita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa alueen toimijoiden parissa tehtävässä työssä taustoittamaan Barentsin keskeisiä kilpailukyvyn lähteitä ja niiden pohjalta luoda toimenpiteitä entistä vetovoimaisempaa aluetta rakentaessa.
Korkia on kansainvälisesti toimiva yritys, jonka toiminnan keskiössä on kestävän kehityksen edistäminen. Tarjoamme yli viidenkymmenen henkilön voimin varainhoitopalveluja sekä liikkeenjohdon konsultointia kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille, yrityksille ja instituutioille.
Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä:
Barents-yhteistyö Kainuun liitossa https://www.kainuunliitto.fi/barents-yhteistyo
Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu? (2017) Valitoneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu. Saatavilla verkossa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160246
Barentsinfo.org
Ala-Kihniä (2014) Pohjoisen (Nuoret) asukkaat – identiteetin rakentaminen Barentsin alueella. Pro Gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.