Poliittiset riskit varjostavat energiamarkkinoita ja Euroopan näkymiä

Ukrainan sota syventää energian hintaan liittyviä riskejä maailmantaloudelle. Venäjään kohdistuva ankara sanktiopolitiikka tuskin väistyy nopeasti, vaikka Ukrainaan saataisiinkin tulitauko. Uskomme, että talouskasvuennusteisiin varsinkin Euroopassa kohdistuu kasvaneita epävarmuuksia samalla kun globaalit inflaatioennusteet ovat todennäköisesti edelleen noususuunnassa. Myös yritysten tulosennusteisiin energiatoimialan ulkopuolella liittyy aiempaa suurempia negatiivisia riskejä. Euroalueella keskuspankin tuleva rahapolitiikka on todennäköisesti herkempi huomioimaan viime aikojen kehitykseen liittyviä talouskasvupelkoja kuin Yhdysvalloissa. Finanssipolitiikka on silti todennäköisesti ensisijainen keino puuttua kasvaneisiin kasvuriskeihin. Globaalisti korkotrendi on edelleen ylöspäin inflaatiopaineiden jatkuessa ylisuurina. Osakemarkkinoiden näkymät ovat vastaavasti aikaisempaa heikommat.

Rahapolitiikan kiristyvä suunta tuskin muuttuu Ukrainan sodan seurauksena

Ostopäällikköindeksien mukaan maailmantalous osoitti kohentumisen merkkejä helmikuussa omikron-virusmuunnoksen vaikutusten hellittäessä palvelualoilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kiinan taloudessa ei sen sijaan ole juurikaan nähtävissä parantumista maan tiukan koronapolitiikan vuoksi. Koronaviruksen negatiiviset talousvaikutukset ovat joka tapauksessa pienentymässä kevään edistyessä.

IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan reaalisesti +4,4 % vuonna 2022 ja +3,8 % vuonna 2023. Inflaatio on ylikorkea suhteessa tavoitteisiin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla maltillistuen sen jälkeen ennusteiden mukaan. IMF arvioi, että suurimmat alasuuntaiset kasvuriskit vallitseviin ennusteisiin liittyvät koronavirukseen, talouden pullonkauloihin sekä inflaatioon ja talouspolitiikan elvytyksen pienentymiseen. Yksi keskeinen ennusteiden oletus on, että energian hinta alkaa asteittain kääntymään pysyvään laskuun nykytasoilta. Esimerkiksi öljyn hinta on nyt yli +30 % korkeammalla tasolla, kun vielä vuodenvaihteessa. Jatkuessaan pitempään tämä energiakriisi haastaa sekä vallitsevia kasvu- että inflaatioennusteita. Ostovoima kärsii ja yritysten kustannuspaineet pysyvät epämukavan korkeina. Ukrainan kriisin laajemmat talousriskit näkyvät ennen kaikkea energiamarkkinoiden ja yleisen epävarmuuden kautta. IMF:n uusimpien arvioiden mukaan euroalueen talous kasvaa +3,9 % vuonna 2022 ja +2,5 % vuonna 2023. Euroalue on todennäköisesti suhteellisesti suurin taloudellinen kärsijä Ukrainan kriisin mahdollisesta pitkittymisestä.

Tätä kirjoitettaessa tulitauosta Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole vielä tietoa. On silti vaikea nähdä, että Venäjään kohdistuvat ankarat taloussanktiot olisivat pian väistymässä. Venäjän talous ei ole globaalisti merkittävä sellaisenaan. Venäjällä on kuitenkin keskeinen rooli raaka-aineiden tuottajana ja viejänä. Nykyisessä tiukassa kysynnän ja tarjonnan välisessä tasapainotilanteessa on mahdollista, että raaka-aineiden hinnat jäävät pidemmäksi aikaa aiemmin odotettua korkeammalle tasolle. Eräänlainen pidennetty taloudellinen kylmä sota Venäjän ja länsimaiden välillä on varsin todennäköinen senkin jälkeen, kun akuutti sotilaallinen kriisi väistyy. Venäjä pyrkii todennäköisesti lisäämään kaupankäyntiään Kiinan kanssa.

Rahapolitiikka on näkemyksemme mukaan edelleen kiristymässä tuntuvasti vuonna 2022 akuutista Ukrainan kriisistä huolimatta. Määrällinen elvytys on tuota pikaa loppumassa Yhdysvalloissa ja ilmeisesti asteittain syksyyn mennessä euroalueella. On kaikki syy uskoa, että ensimmäinen ohjauskoronnosto toteutetaan Yhdysvalloissa maaliskuun kokouksessa. Se, miten koronnostot etenevät sen jälkeen, riippuu taloustilanteesta. Tällä hetkellä markkinahinnoittelu ennakoi, että ohjauskorkoa nostetaan todennäköisesti yhteensä 1,25 %-yksikköä vuonna 2022. Euroalueella on edelleen mahdollista, että ensimmäinen varovainen ohjauskoronnosto nähdään syyskuussa. Pidämme kuitenkin todennäköisenä, että EKP huomioi Ukrainan sodan ennakoidut talousvaikutukset euroalueella, kun keskuspankki harkitsee oman rahapolitiikkansa kiristämisaikataulua.

Osakemarkkinoita varjostaa aikaisempaa suuremmat epävarmuudet

Kasvaneet pelot energianhintavetoisesta inflaatioshokista ja korkojen sitkeästä nousutrendistä uhkaavat edelleen painaa osakemarkkinoiden arvostuskertoimia. Nähtäväksi jää, miten viimeisin energian hintapiikki alkaa näkymään etenkin eurooppalaisten yritysten tulosnäkymissä ja ennusteissa kuluvalle vuodelle.

Globaalisti yritysten tuloskasvu on näillä näkymin jatkumassa myös vuosina 2022 ja 2023. Muiden yritysten, paitsi energiayhtiöiden, marginaalipaineet ovat kuitenkin jälleen kasvaneet ja kysynnän kasvu on hidastumassa. Osakeanalyytikot arvioivat, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat noin +8 % vuosina 2022 ja 2023. Vuonna 2022 varsinkin energia- ja teollisuusyhtiöt tulevat ennusteiden mukaan kasvattamaan tuloksiaan. Yhdysvalloissa on ennusteiden valossa odotettavissa nopeampaa tuloskasvua kuin Euroopassa. Vuodelle 2023 tuloskasvu painottuu nykyennusteiden valossa kestokulutustavaroihin ja teknologiatoimialoille, kun taas energia ja hyödykkeet taantuvat.

Helmikuussa markkinoiden alavire jatkui

Helmikuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti euroissa laskettuna -2,7 %. Ukrainan kriisi painoi omalta osaltaan kehitystä ja alimmillaan maailmanindeksin tuotto kävi kuukauden aikana tasolla -5,2 %. Vastuulliset yritykset sekä laatuyhtiöt tuottivat edelleen maailmanindeksiä heikommin helmikuussa. Pienyhtiöt ja arvoyhtiöt kehittyivät sen sijaan yleistä markkinakehitystä suotuisammin. Saksan 10 vuoden valtionlainakorko nousi 0,2 %-yksikköä helmikuussa. Euroalueen valtionlainojen tuotto jäi -2,0 % miinukselle. Korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat -2,7 % helmikuussa. Myös korkoerot kasvoivat.

Öljyn hinta jatkoivat nopeaa nousuaan myös helmikuussa. Brent-öljyn hinta nousi liki +10 %. Energia- ja hyödyketoimialat tuottivat vastaavasti osakemarkkinoilla +2 % molemmin puolin. Informaatioteknologia-, kommunikaatiopalvelu- ja kestokulutustavaratoimialat tuottivat kaikki noin -5 % ympärillä helmikuussa.

Osakealueista parhaiten piti pintansa Japani -1,3 % tuotollaan. Kehittyvät osakemarkkinat heikkenivät -3,2 % ja niiden sisällä pakotteiden runtelema Venäjän markkina suorastaan romahti. Muut keskeiset osakemarkkinat – Yhdysvallat ja Eurooppa – tuottivat kumpikin noin -3 %. Pohjoismaissa kurssilaskua nähtiin noin -4 %. Monet merkittävästi Venäjä-riskille altistuneet yritykset Suomessa rojahtivat alas kymmeniä prosentteja.