Inka Lappalainen & Anssi Panula
Selvitimme rakennusalan yritysten vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kävimme alan yrityksissä toimivien johtajien kanssa aiheesta mielenkiintoisia keskusteluja, joiden yhtenä pääteemana oli: Pystyvätkö yritykset katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja pysymään kestävyyttä edistävällä tiellä, vaikka kulut ovat nousseet merkittävästi ja syöneet investointimahdollisuuksia?
Rakennukset tuottavat elinkaarensa aikana 39 % maapallon kaikista hiilidioksidipäästöistä ja näistä merkittävä osa syntyy elinkaaren alkuvaiheessa, ennen rakentamisen valmistumista. Onkin luontevaa, että alan yritysten pitkän tähtäimen kestävyystavoite lähes poikkeuksetta kulminoituu merkittävään päästövähennykseen tai hiilineutraliteetin saavuttamiseen vuosiin 2025–2030 mennessä. Myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on johdettu yrityksen arvopohjaan ja päämääriin soveltuvia ekologisia ja eettisiä tavoitteita.
Pitkän tähtäimen kestävyystavoitteiden saavuttamista ohjaavat etenkin suuremmissa yrityksissä laaja-alaiset tiekartat ja vastuullisuusohjelmat. Myös keskisuurissa yrityksissä on tartuttu aktiivisesti toimeen ja asetettu vuotuisia tarkempia tavoitteita, kehityskohteita ja toimenpiteitä. Pääpaino on edelleen yrityksen sisäisissä tuotesuunnittelu- ja tuotantoprosesseissa sekä henkilöstöjohtamisessa, mutta enenevissä määrin myös toimitusketjua koskevissa asioissa, kuten hankinnoissa ja logistiikassa, sekä asiakasodotuksissa.
Tiukentuva sääntely ohjaa vahvasti yrityksiä läpi arvoketjun tilaajasta rakentajiin, materiaalitoimittajiin ja pienurakoitsijoihin asti. Kunnilla, sijoitusyhtiöillä, yrityksillä ja yhteisöillä tilaajina onkin merkittävä rooli kestävän rakentamisen edistäjinä. Etenkin kaupunkikehityksen saralta löytyy lukuisia esimerkkejä tällaisista edelläkävijöistä. Ne vauhdittavat ympäristöystävällisten materiaalien kehitystä, uudelleenkäyttöä, uusiutuvien energialähteiden ja energiapihien ratkaisujen käyttöönottoa, prosessien digitalisoitumista sekä älykkäiden palveluratkaisujen kehittämistä. Kokeilut tuuppaavat ja antavat arvokasta oppia eri osapuolille, mutta keskeneräisyydessään kansallisen ja EU-tason regulaation koetaan myös vaikeuttavan investointipäätöksiä ja liiketoiminnan laajamittaista kehittämistä muutoinkin epävakaassa markkinatilanteessa.
Tiukentuva vastuullisuusraportointi sekä systemaattisen datapohjaisen ESG-raportoinnin kehittäminen hyödyntäen markkinoilla olevia arviointimalleja (GRI, GHG Protocol ja SBT) nousivat keskeisesti esille. Etenkin toimitusketjun osapuoliin ja prosesseihin kytkeytyvien mitattavien tavoitteiden ja laskentamallien määrittely ja toimeenpano nähdään haastavaksi. Myös ulkopuolisen rahoituksen ehtoihin vaikuttava ja asteittain voimaan astuva EU:n taksonomia askarruttaa.
Nousukiidossa olevan inflaation ja korkojen tyrehdyttäessä etenkin uudisrakentamisen markkinaa tullaan kenties haastaneeksi – onko vastuullisuus yrityksen operatiivista liiketoimintaa aidosti ohjaava strateginen valinta ja tarkoitus, vaiko ulkoa ohjattu välttämättömyys? Yksiselitteisiä valinnat eivät ole vaan kukin yritys joutuu välillä valitsemaan keskenään erittäin ristiriitaistenkin tavoitteiden ja keinojen väliltä, kuten esimerkiksi: siirtääkö vähähiilisten tuotteiden kehitystyötä liiketoiminnan kannattavuus- ja kustannuspaineissa?
Keskeisinä riskeinä vastuullisen, mutta kestävän (lue: kannattavan) liiketoiminnan kehittämisessä mainitaan mm. investointien tuottavuus, vähähiilisten tuotteiden kannattavuus, regulaation epäselvyys ja sen vaikutusten ennakoinnin haasteet, sekä kysynnän muutokset niin kuluttajakäyttäytymisessä kuin yritysten välisessä liiketoiminnassa. Muutokset läpi arvoketjun ovat aiempaa nopeampia ja vaikeampia ennakoida. Yritykset kertovat hyödyntävänsä erilaisia riskianalyysityökaluja strategiatyössään, mutta riskien systemaattinen ja kattava vaikutusten arviointi on edelleen monessa yrityksessä ilmeisen haastavaa.
Kirjoituksen toisessa osassa avaamme keinoja tarttua edellä kuvattuihin haasteisiin ja riskeihin, pysythän siis kuulolla!
Inka Lappalainen työskentelee Korkialla senior managerina ja on erikoistunut kestävän liiketoiminnan ja kasvustrategioiden konsultointiin. Anssi Panula on Korkian konsulttitiimissä projektipäällikkönä ja on erikoistunut prosessien kehitykseen ja muutosten läpivientiin.