Henkilöautot sähköistyvät vauhdilla, kun ajoneuvovalmistajat yksi toisensa jälkeen ovat lyöneet pelimerkkinsä täyssähköautojen puolesta – eikä tälle historialliselle murrokselle näy pysäyttäjää. Haastajaksi povattu vety ja sen jatkojalosteet näyttävät löytävän sijansa ennemminkin raskaamman liikenteen puolelta. Sama on laulu kaasun kohdalla.
Tuoreeltaan Euroopan neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä vuoteen 2035 mennessä, mikä entisestään ajaa pois perinteisistä käyttövoimista ja hybrideistä.
Kotimaisen kehityksen voi havaita tilastoja katsomalla. Viimeisen vuoden aikana Suomen täyssähköautokanta on kasvanut 116 % (18 088 kpl -> 39 074 kpl) ja yli 100 kW suurteholatureiden määrä on lisääntynyt 633 % (96 kpl -> 704 kpl). Luvut ovat vakuuttavia, etenkin kun niihin on ylletty aikana, jolloin pandemia, Ukrainan sota, komponenttipula ja inflaatio ovat riepotelleet markkinaa.
Tähän väliin on muistutettava, että yksityisautoilua ja tarpeetonta liikkumista tulisi yleisesti vähentää ja suosia ensisijaisesti muita liikkumismuotoja, kuten kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Sähköautot eivät siis yksin maailmaa pelasta, vaan kaikki toimet ovat tarpeen. Jos ja kun sähköautoille kuitenkin on tarvetta, Suomen sähköntuotanto takaa, että ne ovat aidosti polttomoottoriautoja vähäpäästöisempi valinta.
Sähköautot eivät ime Suomea tyhjäksi sähköstä
Sähkön kohdalla on muistettava, että sen käyttö ei itsessään vähennä päästöjä, vaan keskiössä ovat tavat, joilla sähkö tuotetaan. Vuonna 2021 Suomessa käytetystä sähköstä 87 % luokiteltiin hiilidioksidineutraaliksi. Tähän lukuun lasketaan mukaan ydinvoima (32,9 % kaikesta sähköstä), tuulivoima (11,7 %), vesivoima (22,5 %), aurinkovoima (0,4 %) ja biomassat (19,5 %). Olkiluoto 3 käyttöönoton arvioidaan nostavan ydinvoiman osuuden noin 40 %:iin ja tuulivoimaloiden sähköntuotannon Fingrid ennustaa nelinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä vuoden 2021 tasosta. Aurinkovoiman osalta kasvuodotuksia nostavat mm. Neovan teollisen mittaluokan hankkeet ja kotitalouksien aurinkopaneelien asennusbuumi. Sähkön hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus kasvaa siis entisestään. Samalla riippuvaisuus tuontisähköstä vähenee.
Sähköautojen kuluttaman sähkön osuus on verrattain pieni Suomen kokonaiskulutukseen nähden. Usein kaduilla kuulee puheita siitä, kuinka sähköautojen myötä sähkö loppuu meiltä kesken. Tämä on melko kaukana totuudesta. Arvion mukaan Suomen kesäkuun lopussa vallinnut sähköautokanta (125 084 kpl, 28 % BEV, 72 % PHEV) vastasi 0,4 % Suomen sähkön kulutuksesta. Mikäli vuoteen 2030 mennessä ylletään LVM:n 700 000 (50 % BEV, 50 % PHEV) sähköauton tavoitteeseen nousee osuus noin 2,1 %:iin. Vaikka kaikki henkilöautot muuttuisivat taikaiskusta välittömästi sähköautoiksi, lisääntyisi sähkön käyttö Suomessa noin 10 %. Sähkön riittävyydestä on siis turha olla huolissaan.
Sähköautot tarjoavat muutakin kuin vihreämpiä kilometrejä
Sähköautot ovat yhä tärkeämpi osa sähköjärjestelmää. Sähköautot tarjoavat kipeästi kaivattuja työkaluja tehotasapainon hallintaan ja alueellisiin pullonkauloihin mm. älykkään latauksen ja V2G-teknologian (vehicle-to-grid) myötä. Sähköautojen älykäs lataus tasaa sähkön kulutushuippuja ja säästää samalla omistajan latauskustannuksia. Sähköjärjestelmän näkökulmasta sähköauto on akku neljällä pyörällä. Pienemmätkin akut auttavat koko järjestelmää jatkossa yhä enemmän. V2G-teknologian myötä sähköä voidaan siirtää ajoakusta kotiin, kesämökkiin tai yleiseen sähköverkkoon. V2L-teknologia (vehicle-to-load) puolestaan mahdollistaa virran ulossyötön suuriinkin sähkölaitteisiin, kuten televisioon, imuriin tai jääkaappiin, suoraan auton omasta pistokkeesta.
Sähköautot näyttävät myös lisäävän suosiota kotitalouksien aurinkopaneeleille, joiden sähköä voidaan käyttää lataukseen ja ylijäämä myydä verkkoon. Sähköautoista akkuineen on siis paljon muuhunkin kuin pelkkään siirtymiseen paikasta A paikkaan B. Ja hyvä niin.
Yhteen vetäen sähköautot olisi syytä nähdä sähköjärjestelmälle mahdollisuutena ei haasteena. Sähköautojen määrä teillämme tulee vääjäämättä kasvamaan. Nyt tulisikin miettiä, kuinka me parhaiten valjastamme ne palvelemaan tulevaisuuden kestävää liikenne- ja energiajärjestelmää.
Lue lisää aiheesta ja sähköisen liikenteen yleisestä kehityksestä Sähköisen liikenteen tilannekatsauksesta. Korkia tukee Sähköinen liikenne ry:tä aineiston tuottamisessa.
Lähteet:
Energiateollisuus 2022a
Energiateollisuus 2022b
Fingrid 2022
HS 2022a
HS 2022b
Moottori 2022
Neova 2022
Sähköinen liikenne ry 2018
Sähköinen liikenne ry 2022
Tekniikka & Talous 2022
VTT 2021
Yle 2022a
Yle 2022b