Sähköinen liikenne lyö toden teolla läpi 2020-luvun ensimmäisten vuosien aikana kiitos kasvavan mallitarjonnan ja tuotannon, halpenevien akkujen ja lisääntyvän tuotannon sekä laajentuvan ja tehokkaamman latausinfrastruktuurin.

Tämä on liikenteen murrokseen ja pureutuvan artikkelisarjan kolmas osa, jossa keskitytään sähköisen liikenteen ennustettuun läpimurtoon. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin liikenteen päästövähennysvaatimuksia ja -suunnitelmaa nykytilanteeseen verrattuna ja toisessa osassa käsiteltiin biokaasumarkkinaa.

Sähköisen liikenteen saralla uusien mallien markkinoille tulo sekä 2-3 vuotta vanhojen leasing-autojen vapautuminen käytettyjen ajoneuvojen markkinoilla ovat kasvattaneet ladattavien ajoneuvojen markkinaa. Erityisesti ladattavat hybridit (PHEV) ovat valloittaneet suomalaisten sydämet ja vuonna 2019 ladattavia hybridejä rekisteröitiin lähes 12 000 kappaletta. Näistä lähes puolet tuotiin käytettynä maahan. Erityisesti Ruotsista käytettynä tuodut PHEV-mallit näyttävät kiinnostavan kuluttajia. Täyssähköautoja rekisteröitiin Suomessa yli 2300.

Sähköautojen puolella Teslan ”kansanauto” Model 3 kieppuu Euroopassa ja Yhdysvalloissa henkilöautojen rekisteröintien kärkikymmenikössä. Yhdysvalloissa, jossa myös polttoaine on huomattavan halpaa Suomeen nähden, myi Model 3 enemmän 2019 aikana, kuin kaikki kilpailevat saksalaiset Premium-mallit yhteensä. Täyssähköautoille on tilausta, kunhan tuote ja sen hinta ovat kohdallaan.

 

Suomen sähköautokanta

Suomen sähköautokanta 31.12.2109. Lähde: Traficom, Korkia

 

Laajentuva henkilöautojen mallitarjonta vauhdittaa markkinaa

Suomen ladattavien ajoneuvojen markkina on kasvanut nopeasti vähäisistä tuista huolimatta. Vuoden 2018 aikana Suomessa rekisteröitiin Euroopan neljänneksi eniten ladattavia ajoneuvoja ja 2019 aikana Suomen ladattavien ajoneuvojen kanta lähes kaksinkertaistui. Samaa kehitystä on nähtävissä myös kaasuajoneuvoissa; suomalaiset omaksuvat vaihtoehtoiset käyttövoimat nopeasti, kunhan mallitarjonta (uudet ja käytetyt autot) on kohdallaan. Vuoden 2018 lopussa Euroopan markkinoilla oli tarjolla noin 50 ladattavaa henkilöautomallia, 2019 lopussa jo lähes 100 ja 2020 loppuun mennessä mallitarjonta kattaa noin 170 autoa. Samalla hintahaitari kasvaa edullisimpien täyssähköautojen maksaessa alle 20 000 euroa. Myös kaasuautoja saa edullisimmillaan alle 20 000 eurolla.

 

 

Myös sähköisen logistiikan saralla mallitarjonta kasvaa merkittävästi 2021 alkaen Daimlerin ja muiden raskaan sarjan valmistajien tuodessa täyssähköisiä malleja markkinoille. Suomessa Veho on todennut saavansa Mercedes-Benzin täyssähkökuorma-autot markkinoille 2021 ja tätä ennen tulevat Mercedes-Benzin täyssähköpakettiautot. Täyssähköpakettiautojen toimintasäde on ajokelistä ja kuormasta riippuen 100 – 200 km. Suomessa pakettiautoilla ajetaan keskimäärin 16 000km, joka tarkoittaa työpäivää kohden noin 70 ajokilometriä. Samaan aikaan Teslan pitkään markkinoille saapuvaksi lupaama yli 500 km toimintasäteen omaava Tesla Semi näkee päivänvalonsa. Myös muut valmistajat Volvosta Scaniaan ovat tuomassa raskaita sähkökuorma-autoja markkinoille 2020/2021. Kuorma-autojen ja pakettiautojen integroiminen osaksi jakeluterminaaleja ja muita kiinteistöjä tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia, joita ei ole aiemmin polttomoottorikaluston parissa tarvinnut miettiä.

Tärkeänä syynä uusien sähkömallien markkinoille tuloon ovat EU:n päästötavoitteet, joiden mukaan raskaan kaluston hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää 15 % vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 päästötasoihin nähden. Julkisen sektorin ajoneuvohankintoja ohjaava EU:n hankintalainsäädäntö ohjaa kaupunkeja ja viranomaisia hankkimaan puhtaita ajoneuvoja.

 

Logistiikan puolella sähköisen kaluston edut ovat polttomoottorikalustoa edullisemmat käyttökustannukset

Korkian yhdessä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa laatimien selvitysten ja liiketoimintamallien mukaan sähköisen kuorma-auton käyttökustannukset kokonaisuudessaan ovat alle kolmasosan vastaavan dieselmallin kustannuksista. Esimerkiksi sähköisen kuorma-auton huoltokustannukset ovat 60-90 % alhaisemmat dieselajoneuvoon nähden ja energiakustannukset 70-80 % alhaisemmat. Euromääräisesti siirtyminen sähköön dieselin sijaan tarkoittaa vuositasolla 10 000 – 40 000 euron säästöjä kalustosta ja ajosuoritteesta riippuen. Mallien hintojen laskiessa massatuotannon ja akkujen jatkuvan halpenemisen myötä saavuttavat sähkökuorma-autot järkevän takaisinmaksuajan dieselmalleihin nähden oikeissa käyttökohteissa 2020-luvun alkupuolella.

Riippuen sähkökuorma-autosta ja sen käyttökohteista kyetään yhdellä ajoneuvolla vähentämään jopa kahdeksan keskivertosuomalaisen vuoden CO2-päästöjä vastaava päästömäärä. Tämä lisäksi ajoneuvojen äänettömyys mahdollistaa uusia aiempaa tehokkaampia toimintamalleja, esimerkiksi tehokkaan jätekeräyksen yöaikaan kaupungeissa. Sähkö itsessään on teko ympäristön puolesta, mutta varsinainen sähköistetyn kaluston arvo tulee esiin vasta uusien liiketoimintamallien ja käyttökohteiden myötä.

 

Hyvä paha akkutuotanto

Sähköisen liikenteen puolella puhutaan monesti akkutuotannon aiheuttamista päästöistä, joiden väitetään aiheuttavan elinkaarena enemmän päästöjä kuin dieselmallit. On totta, että Aasiassa ja ennen kaikkea Kiinassa tuotetut akkusolut aiheuttavat merkittävästi päästöjä, sillä akut tuotetaan pitkälti hiilivoimalla tuotetulla sähköllä. Kiina on kuitenkin maailman suurin uusiutuviin energianlähteisiin investoiva maa, jonka seurauksena akkutuotannon päästöt laskevat nopeasti.

CO2-päästöistä päästään akkutuotannon rantautuessa Eurooppaan, jossa sähköntuotannon päästöt ovat oleellisesti Kiinaa alhaisemmat. Lisäksi akkutuotanto kuuluu Euroopassa päästökaupan piiriin, joten sen päästöt eivät voi kasvattaa Euroopan teollisuussektorin päästöjä. Kun tähän lisätään Mercedes-Benzin emoyhtiön Daimlerin sekä VW:n lupaukset nollapäästöisistä tuotantoprosesseista, niin myytit sähköautojen ympäristöhaitoista voi heittää romukoppaan. 2020-luvulla akkujen kierrätykseen liittyvät haasteet on myös ratkaistu. Forum Recycling and Waste ilmoitti 2019, että heidän teknologioillaan litium-ioni-akusta kyetään kierrättämään yli 80 %. Kiinan tavoitteena taas on kasvattaa akkujen kierrätyskapasiteetti 15-kertaiseksi 2030 mennessä nykypäivään nähden.

Akkujen tuotantoketjun mädäksi omenaksi on pitkään parjattu kobolttia, jonka reilusta 100 000 tonnin vuosituotannosta yli 60 % tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Nimestään huolimatta maa ei ole demokratia, eivätkä kaivostyöläisten olot ole vaaditulla tasolla. Koboltin alkuperään tuleekin kiinnittää huomiota ja tähän ovat alan johtavat pelaajat puuttuneet. Esimerkiksi BMW ottaa akkumineraalien hankintaketjun puhtaasti omiin käsiinsä varmistaen, että mineraalien tuotannossa on huomioitu yhtiön arvojen mukaiset tuotantotavat. Koboltin korkean hinnan takia sen osuus akuissa on alentunut merkittävästi viime vuosina ja 2012-2017 on koboltin määrä keskimääräisissä sähköautojen akuissa pudonnut noin 50 %. Tesla on Elon Muskin johdolla todennut, että seuraavan sukupolven akut eivät käytä lainkaan kobolttia. Markkinaehtoisuuden puitteissa kalliille ja kriittisille mineraaleille pyritään löytämään vaihtoehtoja.

 

Jos sähköajoneuvot sitten ovat niin loistavia vaihtoehtoja perinteisille diesel- ja bensiinimalleille, minkä takia kaikki eivät ole jo siirtyneet näiden käyttöön?

Konkreettisimmat syyt liittyvät aiempina vuosina vallinneeseen tilanteeseen, jota on värittänyt ennen kaikkea kolme teemaa:

  • Niukka mallitarjonta. 2015 Euroopassa oli tarjolla noin 20 ladattavaa ajoneuvoa, joista vain muutama edusti eurooppalaisittain suosittuja korimalleja ja segmenttejä. Mallitarjonta on jo moninkertaistunut ja yli kaksinkertaistuu seuraavan kahden vuoden aikana. 2020-luvun alussa sähköisen ajoneuvon hankinta ei enää ole kiinni mallitarjonnasta, josta huolehtivat yli 200 ladattavaa henkilöautoa. Tämän päälle tulevat paketti- ja kuorma-autot sekä bussit.

 

  • Kallis hankintahinta. Sähköautojen ongelma on ollut merkittävä hintapreemio polttomoottoriversioon nähden. Vaikka sähköautojen käyttökustannukset ovat murto-osan, on vain harva kuluttaja tai yritys kyennyt perustelemaan puhtaasti taloudellisin argumentein sähköisen ajoneuvon hankintaa. Sähköautojen hinnat ovat laskeneet nopeasti ennen kaikkea akkujen hintojen laskiessa yli 70 % viimeisen seitsemän vuoden aikana. Akut muodostavat tyypillisesti noin 35–45 % sähköauton hinnasta. Akkujen hintakehitys jatkaa positiivisissa merkeissä ja maagisena akkujen hintarajana pidetty 100 USD/kWh saavutetaan aikavälillä 2023-2025. Sadan dollarin rajaa on pidetty lukemana, jonka puitteissa sähköauton hankintahinta ei enää eroa oleellisesti polttomoottorimallista.

 

  • Puutteellinen latausinfrastruktuuri. Latausinfraan ei ole panostettu riittävästi, sillä autojen alhaisen määrän takia investoinnit ovat harvoin olleet liiketoiminnallisesti perusteltavissa. Tilanne muuttuu nopeasti sähköautokannan kasvaessa tehden latausinvestoinnit aiempaa houkuttelevimmiksi. Samaan aikaan latauksen teho nousee laskien lataukseen käytettyä aikaa. Aiemmin pikalatauksen standardi oli 50 kW, kun se nyt on 100–150 kW. Premium-valmistajien täyssähköautot kykenevät jo 350 kW lataustehoon, mikä tarkoittaa sitä, että autoa kyetään ”lataamaan 1 750 km/h nopeudella”. Auton 15 minuutin lataus tuo siis yli 400 km toimintasädettä.

 

Entä sitten sähköautojen hiilijalanjälki? On totta, että sähköauton valmistus vie polttomoottoriautoa enemmän energiaa ja raaka-aineita, mutta kiitos alhaisten sähköntuotannon CO2-päästöjen maksaa sähköauto itsensä takaisin nopeasti. Sähköautot tarvitsevat tuekseen uusiutuvaa nollapäästöistä energiaa.

 

CO2-päästöt perustuen sähköntuotannon kWh CO2-päästöihin eri maissa ja Nissan Leaf
-sähköauton sähkön kulutukseen.

 

 

Kirjoittaja Eemil Rauma on Korkian liikenteen palveluista vastaava Senior Consultant. Hän on myös intohimoinen kotikokki, portviinifanaatikko ja perinteisten toimintamallien haastaja.

Korkia on kansainvälisesti toimiva yritys, jonka toiminnan keskiössä on kestävän kehityksen edistäminen. Asiakkaamme ovat kotimaisia ja kansainvälisiä sijoittajia, yrityksiä ja instituutioita. Tarjoamme yli viidenkymmenen henkilön voimin varainhoitopalveluja sekä liikkeenjohdon konsultointia, minkä lisäksi meillä on 14 kasvuyhtiön portfolio, joiden kasvua tuemme niin kehittäjän, omistajan kuin rahoittajan roolissa. Toimintaamme tukee vahva Senior Advisor-verkosto, johon kuuluvat mm. Kaj-Gustaf Bergh, Esko Aho ja Minna Korkeaoja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2018 noin 8,5 milj. euroa (+35 % kasvu edellisvuoteen verrattuna).

Lukuvinkkejä

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.