Vastuullisuuden merkitys organisaatioille korostuu koko ajan yhä enemmän, kun ympäröivät yhteiskunnalliset haasteet lisääntyvät ja muokkaavat maailmaa. Organisaatioiden tulisi määrittää, mitä ongelmia ne haluavat olla ratkomassa ja keskittyä niihin. On valittava taistelunsa positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi.
Suomalaisyritysten vastuullisuus on viime vuosina ottanut mittavia harppauksia kohti tavoitteellisempaa ja strategisempaa toimintaa. Monet yritykset ovat jo pitkään keränneet kiitosta vastuullisuudesta myös kansainvälisesti, ja osa on loistanut lisäksi virallisissa mittauksissa.
Halua vieläkin isompaan muutokseen on, mutta erityisesti pk-yrityksissä moni kokee rajalliset resurssit vastuullisuustyön isoimpana haasteena. Tässä usea yritys törmääkin tuttuun ja turhauttavaan ajatusharhaan; vastuullisuustekoihin tarttuminen jää tekemättä, sillä työmaa tuntuu pelottavan suurelta.
Tämän lisäksi monissa organisaatioissa liikkeenjohtoa ei ole erikseen koulutettu tunnistamaan johdonmukaisesti ESG-riskejä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä vaaranpaikkoja jää helposti huomaamatta ja ne voivat päästä myöhemmin yllättämään ikävällä tavalla. Samaan aikaan, vaikka toiminnan pohjalla olisikin tutkimusta, jää yrityksissä tehdyistä analyyseistä usein myös uupumaan regulaatio- ja toimintaympäristön muutoksista nousevien riskien ja mahdollisuuksien kartoitus.
Mitä yritysten siis tulisi tehdä? Yksinkertaisesti niiden tulisi tunnistaa ne vastuullisuuden osa-alueet, joihin reagoiminen olisi kriittisintä. Yritysten tulisi huomioida niiden omat vaikutukset yhteiskuntaan ja merkitykset sidosryhmille kartoittamalla keskeisiä toimintaan vaikuttavia vastuullisuuden trendejä, sidosryhmien vastuullisuusodotuksia sekä voimakkaasti kehittyvän regulaatioympäristön vaikutuksia.
Tämä vaatii oman toiminnan negatiivisten ja positiivisten vaikutuksien puntarointia – aitoa pohdintaa siitä, miten yritys vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, millaisia ympäristövaikutuksia sillä on ja miten tämä kaikki vaikuttaa hyvinvointiin – sekä selkeää päätöksentekoa ja valintaa siitä, missä halutaan olla konkreettisena osana ratkaisua. Mikäli vastuullisuutta tehdään vain “hyvän yrityskansalaisuuden” nimissä, jäävät aidot liiketaloudelliset hyödyt, mutta myös vastuullisuuden positiiviset vaikutukset toteutumatta.
Yritysten vastuullisuus nousee koko ajan aiempaa konkreettisemmin myös rahoittajien ja sijoittajien arviointikriteeriksi. Vastuullisuutta kehittämällä myös asiakastyytyväisyys ja brändi kehittyvät positiivisesti. Valitsemalla oman vastuullisuuspolkunsa viisaasti voivat kaikki voittaa.