Suomen energiaomavaraisuutta voi vahvistaa nopeasti aurinkovoimalla

Osaltaan pandemia, mutta erityisesti Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, on pakottanut miettimään huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Maailman tapahtumat ovat pitkän globalisaatiohuuman jälkeen herättäneet kansalaiset ja päättäjät miettimään kansallisten kriittisten resurssien, kuten energian, ja omavaraisuuden merkitystä.

Nopea, tehokas ja paikallinen ratkaisu osaksi kestävää energiaomavaraisuutta

Ilmastotyön ansiosta olemme jo oikealla tiellä uudenlaisen energiajärjestelmän rakentamisessa. Rakenteilla olevat uudet energiantuotantomuodot tähtäävät päästöjen minimoimiseen ja, ydinvoimaa lukuunottamatta, myös uusiutuvuuteen. Tuulivoima on jo vakiinnuttanut paikkansa kotimaisessa energiantuotannossa ja uusia voimaloita nousee jatkuvasti. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat aina paikallista sähköntuotantoa.

Nyt on otollinen aika laajentaa teolliseen aurinkoenergiaan. Sen etuina ovat toteutuksen nopeus ja skaalautuvuus. Jos haluamme kasvattaa nopeasti Suomen omavaraisuutta kestävässä energiantuotannossa, on aurinkovoima ykkönen Vaasa–Savonlinna-akselin eteläpuolella. Tyypillisesti aurinkovoimala nousee prosessin aloittamisesta sähköä tuottavaksi laitokseksi 3-4 vuodessa, mutta Suomessa ja Ruotsissa jopa 1,5-2 vuodessa. Tuulivoiman vastaava läpivientiaika on 4-6 vuotta.

Suoraviivaisuus tulee siitä, että aurinkovoiman rakentaminen on hyvin standardisoitua, teknologisesti yksinkertaista ja riskit ovat pieniä. Aurinkovoimala näkyy ja kuuluu vähemmän kuin useimmat vaihtoehtoiset energiantuotantolaitokset. Siksi se harvemmin aiheuttaa valituksia. Myös biodiversiteetin kannalta aurinkovoimala on lempeä: pörriäiset voivat pörrätä rauhassa, voimala-alueilla voi olla kukkaketoja ja eläimet pääsevät liikkumaan. Kun aurinkovoimala 30-40 vuoden kuluttua saavuttaa käyttöikänsä pään, on aurinkovoimala-alueen palauttaminen ennalleen myös helpompaa, sillä sen rakentaminen on kevyempää ja se jättää vähemmän jälkiä luontoon kuin raskaammat voimalaitokset.

Myös skaalautuvuus on aurinkovoiman valtti. Se on kuin legopalikoilla rakentamista. Jos on maata, jolle laajentaa, niin laajentaminen on yksinkertaista. Karkeasti voidaan sanoa, että yksi megawatti vaatii 1,5 hehtaaria peltopinta-alaa, joten 100 megawatin laitos vaatii siten noin 150 hehtaaria maata.

Paistaa se aurinko pohjoisessakin

On selvää, että pohjolassa aurinkoa ei riitä samalla tavalla kuin lähempänä päiväntasaajaa. Se ei silti tarkoita, etteikö Suomessa ja vastaavilla leveysasteilla aurinkovoima olisi jo kannattavaa. Suhteessa tuulivoimaan aurinkovoimalaitos tuottaa vähemmän sähköä asennettua megawattia kohden, mutta toisaalta investointikustannus on myös vastaavasti edullisempi. Tuulivoima ja aurinkovoima täydentävätkin toisiaan, koska ne tuottavat usein sähköä parhaiten eri aikoihin. Siksi molempia tarvitaan. Pelkästään Korkialla on tällä hetkellä tavoitteena kehittää tuhannen megawatin edestä aurinkovoimaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Se vastaa noin kahdeksasosaa suuren ydinvoimalan vuosittaisesta sähköntuotannosta.

Sijoittajan näkökulma aurinkovoimaan

Jos summataan aurinkovoiman etuja sijoituskohteena, ovat tärkeimmät kriteerit tulleetkin jo lueteltua edellä: nopeus, suoraviivaisuus, skaalautuvuus. Sijoittajalle nopeus tarkoittaa samalla sijoituksen nopeaa kiertoa ja siten hyvää oman pääoman tuottoa.

Korkian rooli aurinkovoimassa on toimia sijoittajana hankekehitysvaiheessa, jolloin sijoituksen kiertonopeus ja hyvä riski-tuottosuhde korostuvat. On myös hyvä huomioida, että Korkian sijoittajat ovat kotimaisia instituutioita, kuten säätiöitä ja seurakuntia, ja yksityissijoittajia.

Maailmalla aurinkovoima on jo merkittävä energiantuotantomuoto. Keskellä vihreää siirtymää ja geopoliittista myrskyrintamaa on selvää, että nyt on korkea aika tehdä aurinkoenergiasta merkittävää myös täällä. Se on monella tavoin kestävää ja kannattavaa.