Suuria markkinaliikkeitä sodan varjossa

Ukrainan sodan alustavat talousvaikutukset alkavat hahmottua. Vaikuttaa siltä, että maailmantalouden kasvu heikkenee noin yhden prosenttiyksikön ja inflaatio kiihtyy noin kaksi prosenttiyksikköä seuraavan 12 kuukauden aikana sodan seurauksena kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Globaali taantuma ei kuitenkaan ole vielä todennäköinen seuraavan vuoden kuluessa, vaikka kallis energia kurittaa kuluttajia ja rahapolitiikka on hiljalleen kiristymässä etenkin Yhdysvalloissa. Myös yritysten tuloskasvu näyttäisi globaalisti jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Kustannusinflaatio on korkea, tuotannon pullonkaulat eivät ole suuresti helpottaneet ja talousluottamus Euroopassa on kokenut kolauksen. Tämä ylläpitää epävarmuutta tulevan tuloskehityksen vahvuudesta. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat historiallisesti kalliinpuoleiset, mutta korkomarkkinat eivät myöskään houkuttele nykyisessä inflaatioympäristössä.

Talouskasvu kärsii ja inflaatiopaineet pysyvät koholla Ukrainan sodan seurauksena

Ostopäällikköindeksien mukaan maailmantaloudessa oli kohentumisen merkkejä helmi-maaliskuussa Ukrainan sodasta huolimatta. Pandemian vaikutukset talouskasvuun ovat edelleen pienenemässä Kiinan ulkopuolella, vaikka itse korona jyllää edelleen voimakkaana. Yhdysvalloissa talouskasvu näyttäisi jatkuvan vahvana kevään aikana, vaikka korkea inflaatio kurittaa sekä yrityksiä että kuluttajia.

OECD:n alustavien talousmallisimulaatioiden mukaan vaikuttaa siltä, että maailmantalouden kasvu heikkenisi noin yhden prosenttiyksikön ja inflaatio kiihtyisi noin kaksi prosenttiyksikköä seuraavan 12 kuukauden aikana Ukrainan sodan seurauksena kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Venäjän talous on vain noin 3 % maailmantaloudesta ja länsimaiden kauppa Venäjän kanssa on rajallista Euroopan ulkopuolella. Maa on kuitenkin keskeinen raaka-aineiden ja energian tuottaja sekä viejä. Talouspakotteet ja poliittinen epävarmuus ovat pitkittäneet raaka-ainehintojen nousupiikkiä, joka ylläpitää yritysten kustannusinflaatiota ja leikkaa kuluttajien ostovoimaa. Euroopassa talousluottamus myös notkahti maaliskuussa. OECD:n arvioiden mukaan kriisin talouskasvua hidastavat kokonaisvaikutukset ovat noin 1,4 prosenttiyksikköä euroalueella ja noin 0,8 prosenttiyksikköä Yhdysvalloissa seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös inflaatiovaikutusten osalta vaikuttaa siltä, että euroalue kärsisi pahemmin kuin Yhdysvallat inflaatiosykäyksen ollessa yli puoli prosenttiyksikköä korkeampi euroalueella seuraavan vuoden aikana.

Jos OECD:n simulaatioita soveltaa laitoksen aiempiin ennusteisiin, voisi olettaa, että globaali BKT-kasvu olisi tänä vuonna suuruusluokkaa +3,5 % jatkuen yli +3 % tasolla myös ensi vuonna. Nämä kasvuluvut ei suuresti jää alle pitkän aikavälin keskimääräisen globaalin talouskasvun, joka on noin +3,7 %. Yhdysvalloissa maan keskuspankki alensi omia BKT-kasvuennusteita sekä nosti inflaatioennusteitaan maaliskuun puolessavälissä. Uusien ennusteiden mukaan Yhdysvaltain talous kasvaisi 2,8 % (4,0 % joulukuussa) vuonna 2022 ja 2,2 % (2,2 %) vuonna 2023. Inflaatioennusteita nostettiin vastaavasti 4,3 % (2,6 %) tänä vuonna ja 2,7 % (2,3 %) ensi vuonna. Yhdysvalloissa ollaan täystyöllisyystilanteessa ja palkankorotuspaineet ovat kasvaneet, mikä uhkaa edelleen ruokkia inflaatiosykliä. Myös EKP alensi omia kasvuennusteitaan sekä nosti omia inflaationäkymiään euroalueelle. Palkkapaineet ovat kuitenkin toistaiseksi matalammat euroalueella. Pandemian pahentamien tuotannon pullonkaulojen helpottaminen on siirtymässä kuluvan vuoden toiselle puoliskolle.

Rahapolitiikka on kiristymässä tuntuvasti vuonna 2022 Ukrainan kriisistä huolimatta. Yhdysvalloissa taseen nettosupistaminen alkanee toukokuussa jättämällä erääntyvät arvopaperit uudelleensijoittamatta. EKP pienentää omalta osaltaan arvopapereiden osto-ohjelmaansa vuoden toisella neljänneksellä ja on varsin todennäköistä, että se loppuu nettomääräisesti kokonaan kesän aikana. Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean konsensus arvio on, että ohjauskorko on 1,9 % vuoden 2022 lopussa ja 2,8 % vuoden 2023 lopussa. Markkina hinnoittelee, että ohjauskorko on todennäköisimmin 2,50 – 2,75 % haarukassa kuluvan vuoden lopussa. Tämä merkitsisi, että maaliskuussa toteutetun 0,25 % ohjauskoron noston jälkeen ohjauskorkoa nostettaisiin joka kokouksessa vuoden loppuun mennessä. Toukokuulle ja kesäkuulle odotetaan kummallekin 0,50 %-yksikön koronnostoa. Euroalueella ensimmäinen ohjuskoronnosto on todennäköinen syyskuussa. Lisää koronnostoja on tämän jälkeen näköpiirissä ennen vuodenvaihdetta.

Yhdysvalloissa tulosodotusten rima matalalla vuoden ensimmäiselle kvartaalille

Vuoden ensimmäiselle kvartaalille sijoitusanalyytikot odottavat hyvin maltillista tuloskasvua. Yhdysvalloissa ennustettu tuloskasvu on runsas +6 % kokonaisuutena ja noin +1 % ilman energiasektoria vuoden takaisesta. Euroopassa tuloskasvuodotus on noin +21 % edellisvuodesta. Yhdysvalloissa kasvuodotus vaikuttaa liian varovaiselta huomioiden talouden vahvan nimellisen kasvun vuoden aikana. Suuren mielenkiinnon kohteena on tietysti myös yritysten omat loppuvuoden näkymät maailmantilanne huomioiden.

Ukrainan sota, kustannusinflaatio sekä länsimaiden keskuspankkien politiikan kiristämissuunnitelmat eivät ole näkyneet koko vuoden tuloskasvuennusteissa. Kuluvan vuoden tulosennusteet ovat indeksitasolla päinvastoin jopa lievästi nousseet viimeisen kuukauden aikana. Globaalisti yritysten tuloskasvu on näillä näkymin jatkumassa myös vuosina 2022 ja 2023. Muiden yritysten, paitsi energiayhtiöiden, marginaalipaineet ovat kuitenkin kasvaneet, pullonkaulat vaivaavat ja kysynnän kasvu on väliaikaisesti hidastunut. Osakeanalyytikot arvioivat, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat noin +9 % vuonna 2022 ja +8 % vuonna 2023. Vuonna 2022 varsinkin energia-, kestokulutustavara- ja teollisuusyhtiöt tulevat ennusteiden mukaan kasvattamaan tuloksiaan. Yhdysvalloissa on odotettavissa nopeampaa tuloskasvua kuin Euroopassa. Vuodelle 2023 tuloskasvu painottuu ennusteiden valossa kestokulutustavaroihin ja teknologiatoimialoille, kun taas energia ja hyödykkeet taantuvat.

Kiristyvästä rahapolitiikasta huolimatta vaikuttaa ilmeiseltä, että inflaationjälkeinen reaalikorko tulee pysymään negatiivisena pitkälle tulevaisuuteen. Tämä suosii lähtökohtaisesti osakkeita korkojen kustannuksella. Korkeamman inflaation ympäristössä yritysten lopputuotteiden hinnoitteluvoima suojaa ainakin osittain yritysten voittoja reaalisesti. Osakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin kalliimpia kuin keskimäärin historiallisesti. MSCI AC World -indeksitasolla arvostuspreemio historiaan on noin +10 %.

Maalikuussa suuria markkinaliikkeitä ja osakkeiden toipumista

Ukrainan sodan luoma epävarmuus myötävaikutti siihen, että sijoitusmarkkinoilla nähtiin maaliskuussa suuria liikkeitä. Brent-öljylaadun hinta pysyi lopulta ennallaan maaliskuussa, mutta sen hinta kävi väliaikaisesti kuukauden aikana yli +20 % nousussa. Vuoden alusta öljyn hinta on silti noussut yli +35 %. 10 vuoden valtionlainakorot päätyivät sen sijaan kuukauden aikana noin 0,5 %-yksikön nousuun sekä Saksassa että Yhdysvalloissa inflaatiopelkojen ja haukkamaisempien keskuspankkiviestien perässä. Euroalueen valtionlainojen tuotto oli -2,3 % ja korkealuokkaisten IG-yrityslainojen -1,3 % maaliskuussa.

Maaliskuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti euroissa laskettuna +3,2 %. Yhdysvaltain dollari vahvistui jonkin verran kuukauden aikana. Vastuulliset yritykset sekä laatuyhtiöt tuottivat maailmanindeksiä jonkin verran paremmin maaliskuussa. Pienyhtiöiden kehitys jäi sen sijaan selvästi jälkeen yleisestä markkinakehityksestä. Keskeisistä osakealueista parhaan tuoton maaliskuussa tarjosi Yhdysvallat +4,5 % tuotolla euroissa laskettuna. Euroopan ja Japanin osakemarkkinat vahvistuivat kumpikin vajaalla +1 % maaliskuussa, mutta Pohjoismaat kirivät samaan tuottoon kuin Yhdysvallat. Kehittyvät osakemarkkinat olivat kuukauden alisuorittaja (-1,3 %) Kiinan johdolla (-7,9 %). Globaaleista osakesektoreista tuottavimmat maaliskuussa olivat energia (+6,2 %), terveydenhuolto (+5,7 %) sekä hyödykkeet (+5,2 %).  Informaatioteknologia tuotti +3,3 % ja kommunikaatiopalvelut +0,8 %.