Innovaatiot ovat keino edistää kasvua ja uudistumista. Innovaatiovetoinen kasvu onkin Suomen ainoa mahdollisuus globaalissa kilpailussa. Tästä huolimatta Suomen t&k-investoinnit ovat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Kesällä 2018 julkaistussa EU:n innovaatiovertailussa Suomi oli edelleen hyvin sijalla kolme Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Riskinä kuitenkin on, että jäämme muista jälkeen uudistumisessamme, jos emme onnistu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassamme.
Suomen historiallinen maine high tech -maana on pitkälti perustunut siihen, että Nokia ja sen matkapuhelinala on panostanut vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kokonaisuudessaan emme ole kuitenkaan erityisen paljon panostaneet uudistumiseemme. Elektroniikkateollisuuden ulkopuolella investoinnit ovat vain keskitasoa. Kännykkäbisneksen kuihtumisen takia t&k-investoinnit ovatkin vähentyneet 2,5 miljardilla eurolla vuoden 2008 jälkeen.
EU-2020 -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että t&k-menot olisivat kaikissa EU-jäsenmaissa vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2020. Vuonna 2015 Suomen t&k-menot putosivat alle kolmen prosentin. Kysymykseksi nousee, mistä Suomi jatkossa hakee kilpailuetua, jos ei innovaatioista.
Innovaatiotoiminnan tärkeys korostuu, kun digitalisaation ja tekoälyn mukanaan tuomat muutokset ovat nopeita ja kehityksen suuntaa on vaikea ennakoida. Yritystemme hallitusten ja ylimmän johdon on viisasta ottaa yrityksen innovaatiotoiminta fokukseen, ja hakea rohkeasti kokeillen ja reippailla panostuksilla syvällistä uudistumista. Vaihtoehtona tuppaa olemaan näivettyminen ja kilpailukyvyn murentuminen.
Innovaatioiden rooli ei ole kuitenkaan ainoastaan kasvun tuojana, vaan yhteiskuntamme suurien haasteiden ratkaisijana. Juuri julkaistu IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin ilmastoraportti osoittaa, että tarvitsemme jatkuvasti uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.